TYÖTÄ! Hyvinvointi globaalissa murroksessa toim. Risto Kolanen, 176 sivua, Tammerpaino 2006, Työväen Sivistysliitto, ISBN 951-701-505-4 Lue kirja pdf-muodossa (Linkki TSL:n sivuille) (koko 2 Mt) Tilaa painettu kappale itsellesi. Julkaisu on maksuton! info(ät)akatemia.org 09 5404 240
	Työväen Sivistysliiton ja Työväen Akatemian hanke RIITTÄÄKÖ TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN ? Hankkeen tuloksena syntynyt kirja julkistettiin Tarja Halonen - salissa, Paasitornissa Helsingissä torstaina 23.3. 2006. Kirja pureutuu ajankohtaiseen työn riittävyyteen ja hyvinvoinnin ehtoihin vaatimalla työntekijöille lisää tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia omien työpaikkojen tulevaisuutta koskevissa päätöksissä. Kirja on puheenvuoro myötätuntoisemman yhteiskuntapolitiikan puolesta 1990-luvun laman ja uusjaon kokeneessa ja laman jälkiä yhä kantavassa Suomessa, jossa kasvun ja tuottavuuden hedelmät olisi kyettävä jakamaan tasaisemmin kuin olemme yhdessä onnistuneet. Kirja on syntynyt hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman osahankkeena. Työväen Sivistysliitto ja Työväen Akatemia toteuttivat syksyllä 2005 kurssisarjan globalisaation vaikutuksista työhön, hyvinvointiyhteiskuntaan ja vallankäyttöön. Globalisaatiosta puhutaan usein kielellä, joka on kaukana ihmisten arjesta. Työväen Sivistysliiton ja Työväen Akatemian yhteisen projektin lopputuloksena syntyneessä kirjassa näkemyksiään esittävät pätevien tiedon ja tutkimuksen asiantuntijoiden rinnalla yhdeksän globalisaation hyvin eri lailla elämässään kokenutta työntekijää, arjen asiantuntijoita. Toimittaja Risto Kolanen kokosi 176-sivuisen kirjan syksyn 2005 kurssiluentojen, yhdeksän työntekijähaastattelun ja tilattujen itsenäisten artikkelien pohjalta. Kurssisarjaa täydensi oppimis- ja keskusteluympäristö www.globalisaatio.info. Sivuilta löytyvät kaikki kurssituotokset ja taustakirjoitukset loppuraportin ohella. Kirjan keskiössä ovat palkkatyö ja hyvinvointi, jotka ovat murroksessa epävarmuuden aikana. Monikansalliset yritykset siirtävät tuotantoaan ulkomaille ja perustelevat sitä kilpailukyvyn säilyttämisellä ja kannattavuuden turvaamisella. Työttömiksi jääneet suomalaiset työntekijät kokevat olevansa kansainvälistyneen pääoman voitontavoittelun uhrilampaita. Kirjaan haastatellut työntekijät toivovat ajoissa lisää tietoa ja ennakkomahdollisuuksia vaikuttaa tärkeisiin ratkaisuihin. Näin esittää myös kirjaan haastateltu Sako Oy:n pääluottamusmies Tuomo Kivenne, joka on saanut työtovereidensa kanssa globalisaatiokurin oppia myös työpaikan arjessa. Riittääkö työ hyvinvoinnin tuottamiseen? on ollut hankkeen pääkysymys. Eurooppalaiset hyvinvointimallit ovat haasteen edessä, jossa globaali talouskilpailu määrittää politiikan asialistan hyvin ahtaaksi. Kansainvälisen talouden kokonaiskuvaa käsittelee kirjassa Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen. Tutkija Antti Jokinen hahmottaa yritysten kansainvälistymisen kolmea aaltoa ja miettii työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omien työpaikkojensa tulevaisuuteen. Kansallisvaltiosta muotoutuu "kilpailuvaltio", joka luo yrityksille innovatiivisia haasteita ja työntekijöille vaateen sitoutua työprosessiin ja yrityksen tavoitteisiin poliittisen historian professori Pauli Kettunen näkee. Dosentti Juho Saari puolestaan erittelee EU:n sosiaalisen mallin uudistumista ja suosittelee sille "suomettumista". Kirjassa esitetyn mukaisesti hyvinvointipolitiikka on investointi. Emme säästä tarpeeksi. Suurinta yhteiskunnallista säästöä on ennalta ehkäisevä toiminta tohtori Pentti Arajärven mukaan. Taloustieteilijä Juhana Vartiainen puolustaa voimakkaasti näkökohtaa, että pohjoismainen hyvinvointi ei ole globaaliin talouskilpailuun osallistumisen este, vaan myönteinen kilpailutekijä. Hän näkee sekä Ruotsissa että Suomessa hyvinvoinnin sosiaalisen kysynnän yhä vankkana, puoluerajat ylittävänä asiana. Kirja käsittelee myös köyhyyttä muuttuvana ilmiönä. Työttömyys, puolison kuolema, sairaus, perhekoon kasvaminen, alhaisempi palkka, varallisuuden arvon menetys voivat sysätä ihmisen köyhyyteen. Tämän vastinparina on positiivinen muutos, joka johtaa pois köyhyydestä. Tällaisia voivat olla parempi palkka, tervehtyminen, parisuhde, uusi ansaitsija perheessä tai varallisuuden arvon kohoaminen köyhyystutkija Heikki Hiilamon mukaan. Ranskan lähiömielenosoituksia erittelevä Pertti Hynynen lanseeraa suomalaiseen keskusteluun "etnoluokkayhteiskunnan" käsitteen, jossa sosiaalinen ja etninen syrjäytyminen menevät päällekkäin. Globalisaatio ei ole kansainvälisesti eikä kansakuntien sisällä yhteiskunnallisesti neutraali ilmiö. Sillä on omat voittajansa ja häviäjänsä. Sosiaalinen globalisaatio on jo etsinyt ratkaisukeinoja maailmanlaajuisen köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden ongelmiin. Ulkoministerin erityisavustaja Folke Sundman käy 2000-luvun vaikuttamiskeinot lävitse. Merja Leskinen kysyy kansalaisjärjestöjen oman yhteiskuntavastuun ja läpinäkyvyyden perään. Jorma Turunen miettii Euroopan kansalaisuuden uusia mahdollisuuksia EU-kansanäänestysten protestien ja suurten muutoshankkeiden pysähtymisen aikana. Kirjan epilogissa Aarni Tuominen pohtii puolueiden muuttuvaa roolia media-ja IT-yhteiskunnassa ja kuinka vaikuttaa demokratiaan ja julkiseen keskusteluun, jos puolueita uhkaa kuihtuminen vaaliorganisaatioiksi ja niiden välitön kontakti poliittisiin aktiiveihin repeilee. Lisätietoja: pääsihteeri Jorma Turunen / TSL, puh. 0207 457 620 toimittaja Risto Kolanen, puh. 0400 204 844