| Aarni Tuominen
Albaanien Eurooppaa
Kansainvälinen linja valitsi alkuvuodesta
2007 opintomatkansa kohteeksi albaanien asuttamat maat Euroopan
kaakkoiskulmassa. Potentiaalisesti voitaisiin siis puhua vaikka retkestä
Suur-Albaniaan, kuitenkin sillä varauksella, että yksikään vakavasti
otettava taho ei ole sellaisesta poliittisesta tavoitteesta vuosiin
puhunut. Balkan -teemaa oltiin syyslukukauden aikana käsitelty
laajemminkin, kun Balkanin pohjoisreuna määriteltiin Romaniaan ja
Kroatiaan saakka. Ehkä albaanialueiden suhteellinen tuntemattomuus,
vieraus on se seikka, joka painoi valinnan sinne.
Albania on toki kiinnostava historiallinenkin kokonaisuus, jos palataan
tarkastelussa 1800-luvun lopulle, jolloin kansallismielisyys alkoi olla
valtiollisia rajoja määrittävä tekijä. Tämä näkyy edelleen hyvin
selkeästi Tiranan historiallisessa museossa, jossa albanismi juonnetaan
paitsi vanhasta, osin ehkä myyttisestäkin kansallissankarista,
Skanderbegistä (Gjergj Kastrioti), mutta ennen kaikkea vuoden 1878
Prizrenin liigasta. Tällaisen ”alkuperäisen” Albanian pitäisi käsittää
nykyisen valtion lisäksi melkein koko Kosovo/a, tuntuva siivu Makedoniaa
ja vähän laihemmat siivut Kreikkaa ja Montenegroa.
Kuitenkin kysymys kansallisvaltiollisuudesta alkaa nyky-Euroopassa olla
taakse jäänyttä elämää. Vielä eritoten Balkanilla vaikuttavat etniset
riidat olisikin ehkä helpointa ratkaista yhteisen EU:n raameissa.
Ongelmahan on keväällä 2007 hyvin akuutti erityisesti Kosovossa, jota
meidän lienee pikapuoliin ryhdyttävä kutsumaan Kosovaksi. Tämän
vuosikymmenen alussa sama ongelma, albaani- ja slaaviväestön suhde oli
räjähtää silmille Makedoniassa. Ongelma saatiin kuitenkin laukaistua
keskinäisin neuvotteluin, jonka lopputulos tunnetaan Ohridin sopimuksena
(elokuu 2001). Sopimus on sittemmin siirretty Makedonian perustuslakiin
lisäyksinä (amendments). Asiasta on tässä sivustossa oma esityksensä.
Onkohan presidentti Ahtisaari yrittänyt soveltaa Ohridin ratkaisua
Kosovon ongelmaan?
Opintomatkan raportoinnissa tarkastellaan lyhyen, kahden viikon
silminnäkijähavaintojen pohjalta maiden arkielämää ja tapoja (Juhani
Turunen), talouden tilaa ja elintasoa (Klaus Kiljunen), koulutuksen
näkymistä käytännössä (Krista Kämäräinen ja Raisa Tahvanainen). Jyrki
Vesa on tehnyt muutamia henkilöhaastatteluja, jotka avaavat tavallisen
ihmisen näkökulmaa elämään. Jenni Korhonen tarkastelee maiden suhdetta
naapureihinsa ja Euroopan unioniin ja Aarni Tuominen maiden
taloudellista tilannetta.
Raportit:
Muuta:
-
Kuvia
- The constitution of RM and the Ohrid
FWA (Nada Naumovska)
(tiedostomuotona
pps tai
mht)
|