Raportissamme meidän on tarkoitus kuvailla koulutusta, nuorisojärjestöjä ja korruptiota opintomatkamme kohdemaissa (Makedonia, Kosova ja Albania). Lähde-materiaalit koostuvat matkalla kuulemistamme ja huomioimistamme asioista, ja sen lisäksi olemme ottaneet jotain tietoja Reviews of National Policies for Education, South Eastern Europe (OECD - Organisation for Economic Co-operation and Development) -kirjasta. Suurin osa raportissamme esiin tulevista asioista pohjautuu siis matkan aikana käytyihin keskusteluihin. Ja vaikka kuulemamme asiat ovatkin tulleet luotettavilta tahoilta, ovat ne kuitenkin vain yksittäisten henkilöiden tai tiettyjen järjestöjen näkökantoja asioihin.

Koulutus Makedoniassa

Makedonian koulutusjärjestelmä on kokemassa kovia muutoksia, jotka aloitettiin viisi vuotta sitten. Sitä yritetään saada lähemmäksi Euroopan Unionin standardeja. Vuoteen 2010 mennessä on tavoitteena saada tärkeimmät EU:n lait ja esimerkiksi koulutusuudistus myös Makedoniaan, kertoi oikeustieteen opiskelija Bojan Maricik. Viime syyskuussa peruskoulusta tuli yhdeksän vuotta kestävä kahdeksan vuoden sijaan. Peruskoulu on pakollinen ja ilmainen kaikille. Nykyään englannin opiskelu aloitetaan ensimmäisellä luokalla ja toisen vieraan kielen opiskelu viidennellä luokalla. Ennen syyskuun uudistuksia englannin opiskelu aloitettiin vasta viidennellä luokalla ja toisen vieraan kielen opiskelu vielä myöhemmin. Tietotekniikkaan on myös alettu panostamaan enemmän. Uskonnon ja etiikan opetus on myös tullut uusina aineina opetussuunnitelmaan. Myös liikuntatunteja lisätään. Näiden aineiden lisäksi Makedoniassa opiskellaan kaikkia perusaineita, kuten matematiikkaa, luonnontieteitä, kemiaa ja niin edelleen. Koulujen taso on kuitenkin vielä kaukana esimerkiksi Suomen koulujen tasosta.

Koulurakennukset ovat epäviihtyisiä ja huonossa kunnossa. Ohridin sopimus takaa, että peruskoulu- ja lukio-opetusta tulee saada myös esimerkiksi albanian kielellä, jos tietyllä alueella kieltä puhuu yli 20% asukkaista. Eri kieliä äidinkielenään puhuville on omat koulunsa.

Peruskoulu aloitetaan 7-vuotiaana ja se päättyy 16-vuotiaana. Tämän jälkeen mennään joko lukioon tai ammattikouluun. Luokilla on enintään 35 opiskelijaa. Tulevaisuudessa luokkakoot tulevat olemaan pienempiä. Tapaamamme lukiolaiset kertoivat, että heillä on mahdollisuus opiskella ainakin englantia, ranskaa, saksaa ja latinaa. He kertoivat myös, että ymmärtävät ainakin vähän venäjää. Heidän lukiossaan oli kolme linjaa: sosiaalilinja, kieli- ja taidelinja sekä tiedelinja. Yliopistoon on kuulemma vaikea päästä. Suosituimpia opiskelualoja nuorten keskuudessa olivat kaupalliset alat kuten liiketalous, taloustiede ja yritysjohto, sekä kielet ja oikeustiede.

Kävimme tutustumassa Skopjen yliopistoon. Siellä oli kolme tiedekuntaa: taloustieteellinen, oikeustieteellinen ja kielitieteellinen. Tutustuimme lähemmin oikeustieteellisen tiedekunnan laitokseen. Siellä ELSA:n (The European Law Students’ Association) opiskelija Martina Smilevska kertoi meille, että opiskelijat ovat erityisen kiinnostuneita ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista. Skopjen yliopisto tekee yhteistyötä Lapin yliopistomme kanssa.

Koulutus Albaniassa

Siviilikonfliktit vuosina 1991 (ensimmäiset demokraattiset vaalit > epävakaa ilmapiiri) ja 1997 (pyramidihuijaus) ovat luoneet pohjan turvattomuudentunteelle Albaniassa. Tämä vaikuttaa edelleen albanialaisten arkeen ja esimerkiksi heidän asenteisiinsa koulua kohtaan. Etenkin nuoret miehet valitsevat helposti rikollisen tien, esimerkiksi jengit, koulunkäynnin sijasta. Ja useat vanhemmat ovat ilmaisseet pelkäävänsä etenkin tyttäriensä turvallisuuden puolesta kouluissa.

Vuosien 1991 ja 1997 epävakaus jätti monet koulut ilman kunnollisia välineitä, jotka olisivat välttämättömiä kunnollisen koulutuksen toteutumisen kannalta. Etenkin vuoden 1997 väkivaltaiset tapahtumat vähensivät ihmisten luottamusta Albanian poliittiseen ja sosiaaliseen vakauteen.
Albanian perustuslaki takaa kaikille albanialaisille yhtäläisen oikeuden koulunkäyntiin. Resurssit tähän tulevat valtion budjetista.

Pakollinen koulu alkaa 6-vuotiaana, ja päättyy 14-vuotiaana. Koulunkäynti on ilmaista kaikilla tasoilla. Yleinen koulutus (peruskoulu) koostuu näin: 4 vuotta ala-astetta (lower primary) ja 4 vuotta yläastetta (upper primary) sekä (ei pakollista) toisen asteen koulutusta 4 vuotta. Peruskoulun jälkeen on mahdollista käydä 3-5 vuotta kestävä ammatillinen tai teknillinen toisen asteen koulutus. 5 vuoden ohjelmat johtavat "Maturita" kokeisiin. Yliopistot tarjoavat 4-, 5-, ja 6 -vuotisia yliopisto-ohjelmia 11 instituutiossa (39 tiedekuntaa/koulua). Ei-yliopistolliset korkeakouluohjelmat kestävät 3,5 vuotta, niitä on mahdollista suorittaa kolmessa instituutiossa.

Albanialaiset käyvät keskimäärin 9,5 vuotta koulua, mikä on 6 vuotta OECD-maiden keskiarvoa vähemmän. 8 vuotta (pakollinen peruskoulutus) koulua käy 59% albanialaisista, toisen asteen koulutukseen menee vain 33% nuorista.

Albanialla on kaksi virallisesti tunnustettua kansallista vähemmistöä: kreikkalaiset ja makedonialaiset. Siellä on myös muun muassa romaneja ja vlacheja. Perustuslaissa taataan vähemmistöille samat oikeudet ja vapaudet kuin muillakin on: heillä on oikeus ilmaisunvapauteen, ja vapaus suojella omaa etnistä, kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä identiteettiään, samoin kuin heillä on "oikeus oppimiseen ja opetukseen omalla äidinkielellään".

Maailmanpankki arvioi, että Albanian koulujen kuntouttaminen riittävän hyvälle tasolle maksaisi 299,5 miljoonaa euroa. Monissa kouluissa ei ole perustiloja ja -huonekaluja, lämmitystä, vesijohtoja, sähköä tai muuta sellaista. Syitä tähän ovat esimerkiksi, että koulut ovat alunperinkin huonosti rakennettuja, kouluja on koetellut vandalismi ja yleinen tuhoaminen ainakin kahteen otteeseen, ja se, että monet kouluista rakennettiin ennen 60-lukua, eikä niiden kunnossapidosta olla huolehdittu.

Vierailimme eräässä Tiranan lukiossa, jossa eräs oppaamme, Ina Kasimati toimii opettajana. Siellä kuulimme, että kouluissa on ongelmia tupakoinnin, alkoholinkäytön, väkivallan, korruption ja kiristyksen kanssa. Näimme, kun alaikäiset pojat polttivat tupakkaa koulun sisällä.

Opettajat ovat korruptoituneita. Oppilaat voivat rahalla saada itselleen hyviä numeroita tai jopa ostaa todistuksia, vaikka eivät edes kävisi koulua. Jokin tutkinto ei välttämättä takaa, että henkilöllä on tutkintoa vastaava pätevyys. Kuitenkin Kasimatin mukaan suurempia ongelmia ovat, että luokkien oppilasmäärät ovat liian suuria ja osa opettajista on epäpäteviä.

Työttömyydestä, epävakaisuudesta ja turvattomuudesta johtuva maaseudun köyhtyminen, monien maaseutukoulujen sulkeminen ja "kaupunkivetoisuus" ("urban drift") ovat johtaneet ylisuuriin luokkiin kaupungeissa ja esikaupunkialueilla ja näin koulutuksen tason huononemiseen. Lisäksi vielä monet Kosovon kriisin aikana ja jälkeen tulleista pakolaisista menivät kaupunkeihin. Monet pakolaislapsista ovat traumatisoituneita, heillä on epävakaat lähtökohdat ja sen lisäksi ongelmia kielen, majoituksen, ja sosiaalisen sopeutumisen kanssa.

Luokilla 1-4 kaikkia aineita opettaa luokanopettaja. Luokilla 5-8 on aineopettajat. Pakollisia aineita ovat: äidinkieli, vieras kieli, musiikki, taide, luonnontiede, historia, maantieto, fysiikka, matematiikka, biologia, kansalaiskasvatus, tekninen koulutus ja liikunta (physical education). Valinnaisena voi ottaa toisen vieraan kielen kolmannella luokalla (3-8 luokkaan).

Koulutus Kosovassa

Kosovassa emme vierailleet kouluissa. Kuulimme, että serbit ja albaanit käyvät eri kouluja. Heillä on myös omat koulutusjärjestelmät, joita ei ole millään tavalla yhdenmukaistettu. He eivät esimerkiksi opiskele toistensa kieliä. Tällä on osaltaan vaikutusta siihen, että peruskommunikaatio eri etnisten ryhmien välillä on heikkoa. Center for Civil Societyn (ks. myöh.) Momcilo Arlov kertoi, että serbialaiset opettajat saavat Kosovassa kaksinkertaisen palkan muihin opettajiin nähden. Ensin heille maksetaan peruspalkka ja sen lisäksi he saavat Belgradin hallitukselta tukea, jotta eivät lähtisi pois serbeille tärkeistä paikoista Kosovasta. Näimme Kosovassa useita kansainvälisesti rahoitettuja kouluja. Tämän lisäksi tutustuimme useisiin nuorisojärjestöihin, jotka myös järjestävät koulutusta. Niistä seuraavaksi enemmän.

Nuorisojärjestöt

Eräs oppaamme Naim Murat työskentelee nuorisojärjestössä nimeltä YAK (Youth Action In Kosova), joka sijaitsee Mitrovican ja Pristinan välissä olevassa pienessä kaupungissa, Vushtrrissa. Siellä käy noin 20 oppilasta päivittäin. Pääasiassa siellä opetetaan nuoria käyttämään tietokoneita. YAK järjestää toimintaa myös kehitysvammaisille ja lapsille. He muun muassa piirtelevät, maalailevat ja askartelevat. YAK toimii usein projektiluontoisesti. Silloin kun me vierailimme siellä, heillä oli meneillään web-portal -projekti. Järjestö tekee yhteistyötä ainakin Saksan ja Sveitsin kanssa. Heillä käy vieraita ympäri maailmaa.
Mitrovicassa vierailimme Caritas Kosova Youth Training Centerissä, joka on poliittisesti sitoutumaton nuorisojärjestö. Sen tärkein tehtävä on Gëzim Plakollin mukaan saada aikaan vuoropuhelua eri yhteisöjen välille. Keskustelua käydään uskontojen, etnisten ja poliittisten rajojen yli. Caritaksessa on töissä sekä albaaneja että serbejä, vaikka heille saattaa koitua siitä ongelmia. Esimerkiksi Gëzim ei voinut kävellä serbialueilla, vaan hän kulki siellä autolla. Järjestö yrittää kuitenkin edistää yleistä rauhanrakentamista. Rahankeruu on myös tärkeä tehtävä, onneksi he saavat tukea monelta taholta. Myös Caritas tekee kansainvälistä yhteistyötä. Plakollin mukaan kansainväliset kontaktit tuovat avarakatseisempaa ja positiivisempaa näkökulmaa tulevai-suuteen. Caritas tekee yhteistyötä muun muassa suomalaisen ETNO:n kanssa. Nuoril-le järjestetään Caritaksessa video-, valokuvaus- ja journalismikoulutusta. Järjestö tekee Mitrovican alueella töitä myös romanilasten kanssa. Romanilapsilla on usein ongelmia normaalin elämänrytmin kanssa. Heille on suunniteltu järjestettävän omaa koulutusta. Romanit ovat koko Balkanin alueella huonossa asemassa. Caritas järjestön tekemä työ Kosovassa on haasteellista, sillä eri etnisten ryhmien välit ovat todella tulehtuneet.

Mitrovicassa kävimme tutustumassa Center For Civil Society Development järjestöön. Tämä järjestö sijaitsi serbien alueella. Se ajaa serbien ja muiden vähemmistöjen oikeuksia. Toiminnan idea on samankaltainen kuin Caritaksella. Järjestön edustaja kertoi, että vaikka virallisesti on sanottu, että vähemmistöjen on turvallista liikkua alueella, eikä siellä tarvita enää aseellista suojaa, silti ihmiset pelkäävät.

Pejassa/Pecissä vierailimme YMCA:ssa, joka on katolisen kirkon yhteydessä oleva Caritas-keskus. Keskuksessa järjestettiin nuorille opetusta ainakin kielissä ja tietotekniikassa. Siellä oli myös kuntosali, urheiluhalli ja mahdollisuus askarrella ja maalata. Pienille lapsille oli keskuksessa myös päivähoitoa. Siellä oli myös oleskelutila nuorille, jossa on mahdollista pelata biljardia, pingistä tai pöytäjalkapalloa.

Korruptio

Korruptio on vierailemissamme maissa todella laajaa ja suuri ongelma koko alueella. Se koskettaa lähes kaikkia elämänalueita. Mainitsimme jo aiemmin korruptio-ongelmat kouluissa. Tätä ongelmaa on koetettu korjata esimerkiksi Albaniassa laittamalla kouluihin laatikoita, joihin opiskelijat voivat jättää lappuja huomaamistaan väärinkäytöksistä. Tästä eivät vain kaikki rehtorit ole oikein pitäneet… Näitä ongelmatilanteita hoitamaan on palkattu viisi asianajajaa. Mielestämme oli yllättävää kuulla, että myös oppilaat käyttävät hyväkseen mahdollisuutta kiristää opettajia.

Korruptio on suuri ongelma myös muun muassa terveydenhuoltoalalla. Kuulemamme mukaan esimerkiksi sairaanhoitajia saattaa joutua lahjomaan, saadakseen tarvitsemaansa hoitoa. Korruptio on merkittävä ongelma hallituksen toimeenpanevissa, lainsäädännöllisissä sekä oikeudellisissa elimissä. Korruption ilmeneminen poliisien keskuudessa ja oikeusjärjestelmässä on suurin huolenaihe. Kun ylimmät virkamiehet, poliitikot ja poliisit ovat korruptoituneita, on asiaan vaikea puuttua tai yrittää korjata sitä. Esimerkiksi vuonna 2006 Makedoniassa tehtiin 679 valitusta valtion virka-miesten tekemien väärinkäytösten vuoksi.

Korruptiota on pyritty vastustamaan eräillä toimenpiteillä. Lainsäädäntöä on muokattu tiukemmaksi, mutta sitä ei kuitenkaan käytännössä noudateta kunnolla. On vielä paljon tehtävää, ennen kuin korruptio saadaan kitkettyä pois. Kuitenkin yhä use-ampia virkamiehiä on asetettu syytteeseen korruptiosta ja tiukkoja toimenpiteitä on toteutettu poliisin korruptoitumista vastaan. Kouriintuntuvia tuloksia on saavutettu kuitenkin vain vähän. Huomattavia lisätoimia tarvitaan voimassa olevan lainsäädännön soveltamiseksi, korruption vastustamista koskevan toimintasuunnitelman sekä lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän antamien suositusten ja korruption vastaisten kansainvälisten yleissopimusten mukaisten uusien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Ainakin Albaniassa ihmiset voivat rakennuttaa taloja ja muita rakennuksia minne haluavat, jos heillä vain riittää rahaa. Yleiskaavoituksista ei ole tietoakaan, ja rakennuksia on ihan missä sattuu.

Kehitys näyttää menevän oikeaan suuntaan. Ainakin meille jäi todella positiivinen kuva siitä, miten paljon siellä tuntui olevan aktiivisia ihmisiä taistelemassa korruptiota vastaan. Varsinkin tapaamamme nuoret tuntuivat olevan todella kiinnostuneita demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä, sekä korruption vastaisesta toiminnasta. Toisaalta he myös kertoivat, että suuri osa kaupungeissa asuvista nuorista elää vain omaa elämäänsä välittämättä mistään huonoista asioista oman elämän ulko-puolella.