1 Tieto ja tiedonhankinnan prosessi

 
   

Mitä on tieto?

Tietoa on monenlaista: kuultua, opittua, kirjoista ja lehdistä luettua, itse pääteltyä jne. Tulkitsemme asioita eri tavoin ja perustamme tulkintamme tilanteesta saamiinsa satunnaisiin havaintoihin ja aikaisempiin kokemuksiimme. Arkihavainnot eivät useinkaan muodosta objektiivista totuutta asioista, koska arkiajattelu perustuu yksilön omiin havaintoihin.

Arkitiedon vastakohtana tieteellinen tieto on perusteltua, tiedeyhteisössä tuotettua ja koeteltua. Tieteellisen ajattelun tunnuspiirteitä on kriittisyys. Tutkimustuloksista tulee tiedettä kun ne ovat läpikäyneet tutkijayhteisön kritiikin ja osoittautuneet kestäviksi. Tieteelliselle ajattelulle on tunnusomaista myös se että käytetään julkilausuttuja ja toistettavissa olevia menetelmiä. Tiede pyrkii järjestämään tuloksensa systemaattiseksi kokonaisuudeksi eli kohdeilmiöitään kuvaavaksi ja selittäväksi teoriaksi. (Uusitalo, 1991.)

Edellä oleva erottelu ei ole arvottava. Tieteellinen ajattelu ei ole välttämättä parempaa, korkeampaa tai "hienompaa" kuin kokemukseen pohjautuva arkiajattelu. Tieteen keinot ovat alakohtaisesti erikoistuneita. Kaiken käsitteellistämisen ja tiedonkäsittelyn pohjana on inhimillinen kokemus maailmasta. Myös etiikka ohjaa ihmisen tiedonkäsittelyä.

Tiedonhaku on prosessi

1 Mihin tarvitsen tietoa? (Task definition)
Millaiseen tehtävään tarvitsen tietoa?
Mihin kysymyksiin etsin vastauksia?
Mikä on tehtävän tarkka aihe?
Mitä tiedän aiheesta entuudestaan? (Mind map)

2 Mistä löydän tietoa (Information seeking strategies)
Mistä tietoa saattaisi löytyä - kaverit, opettajat, webbisivut, lehdet, kirjat, videot jne. ?
Mistä kannattaa lähetä etsimään tietoa tähän tiettyyn aiheeseen?

3 Etsin tietoa (Location and access)
Etsin tietoa eri paikoista.
Kysyn vinkkejä kavereilta, opettajilta, asiantuntijoilta.
Etsin Internetistä.
Etsin kirjoja, lehtiä ja muuta materiaalia kotoa, kirjastosta ym.
Käytän apuvälineitä tiedon etsimisessä.
Tarkistan mitä aiheesta löytyy Internetin aihehakemistojen ja hakukoneiden avulla.
Teen hakuja kirjaston tietokannoista.

4 Tutustun tietoon (Use of information)
Selailen, luen, katselen, kuuntelen, teen muistiinpanoja, alleviivaan jne.
Vertailen eri paikoista löytämääni tietoa.
Arvioin tiedon paikkansapitävyyttä.
Valitsen parhaiten tehtävääni sopivaa tietoa.

5 Teen tiedosta oman kokonaisuuden (Synthesis)
Järjestän etsimäni tiedon sekä aihetta käsittelevät ajatukseni.
(ks tietokirjoittamisen oppaat, esim Tutki ja kirjoita)
Teen yhteenvedon aiheesta (esitelmä,essee tms)
Yhteenvedossa on löydetyn tiedon lisäksi omia ajatuksiani.
Esittelen yhteenvedon muille ja saan palautetta.

6 Miten onnistuin tiedon etsimisessä ja käytössä? (Evaluation)
Löysinkö tarvitsemaani tietoa?
Osasinko käyttää löytämääni tietoa?
Miten yhtenveto aiheesta onnistui?
Mitä opin?
Mitä tekisin toisin?

(Tiedonhakijan opas 2001
The Big Skills http://www.big6.com)

Tiettyä tarkoitusta, esimerkiksi jotakin tehtävää tai tutkielmaa varten suoritettu tiedonhaku on ajallisesti ja laajuudeltaan rajallinen. Tiedonhaku on itseään korjaava ja ohjaava prosessi, jossa löytyneet lähteet ohjaavat tulevaa tiedonhakua. Siksi tiedonhaku vie monesti yllättävänkin paljon aikaa. Saadut hakutulokset saattavat muuttaa ennakkokäsityksiä tai pakottavat hylkäämään ne kokonaan.

Tarvittava tieto ei välttämättä löydy heti ensimmäisellä yrittämällä. Hakuprofiilia ja hakusanoja voi joutua muuttamaan hakua tehtäessä. Kiinnostavia viitteitä kannattaa tutkia tarkasti ja tehdä lisähakuja näin löydetyillä kuvailutermeillä. Kun tutkimusaihe on märitelty ja rajattu, kirjallisuusviitteitä voi ruveta hakemaan kirjaston erilaisista luetteloista ja tietokannoista. Pohdittavaksi:

Pohdittavaksi:

  • Mistä aiheesta tietoa haetaan?
  • Mistä näkökulmasta?
  • Aiheen rajaaminen (mitä jää ulkopuolelle?)
  • Oleellisen erottaminen epäoleellisesta
  • Minkä ikäistä tietoa tarvitaan?

 

 
   
 
 
   
 
   

 

Tehtävät:

1.1. Kuvaile tiedonhakuaiheesi.

1.2. Pohdi arkitiedon ja tiedonhankinnan avulla saatavan tiedon eroja.

1.2. Selvitä, mitä tarkoittaa käsite "prosessi".

 

 
     
       
02.09.2009