3 Perustiedonlähteet

 
   

 

 

Primaarit tiedonlähteet sisältävät alkuperäistä uutta tietoa tai ennestään tunnetun tiedon uutta tulkintaa. Primaarilähteiden ryhmään kuuluvat teokset, artikkelit, tutkimusraportit jne. Näissä lähteissä annetaan täydellinen tai ensikäden selostus tutkimuksista tai tutkimuksen suorittamisesta. Tieteellisen kirjoitelman ja opinnäytteen laatijan tulisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman paljon primaareja tiedonlähtetä. Näin varmistetaan käytetyn lähdemateriaalin luotettavuus. (Hirsjärvi et al. 1995.) Myös monet verkkodokumentit ovat käyttökelpoisia primaareja tiedonlähteitä.

Sekundaarit tiedonlähteet ovat julkaisuja tai tiedostoja, joiden kautta löydetään primaarilähteissä oleva tieto. Tämä tieto on koottu valikoiden primaarilähteistä ja työstetty kullekin sekundaarilähteelle tyypillisellä tavalla. Sekundaarilähteisiin luetaan esimerkiksi viitetiedostot ja -julkaisut, tiivistelmälehdet, katsausjulkaisut, kirjallisuusluettelot eli bibliografiat, käsikirjat, tietosanakirjat ja sanakirjat. (Hirsjärvi et al. 1995.) Sekundaarilähde on myös tekstissä esitetty suora lainaus tai viittaus.

 

 

Lähdetyyppejä:

 

- painetut lähteet
- tietokannat
- muut verkkotiedonlähteet
- alan asiantuntijat

 

Hakuteokset

Aluksi voi tarttua esim sanakirjaan ja koettaa selvittää miten tutkimusaiheesi käsitteet on määritelty. Hakuteoksessa tieto järjestetään aakkoselliseen, kronologiseen tai muuhun systemaattiseen järjestykseen. Pääosa hakuteoksista on kirjastossa sijoitettu käsikirjastoon. Monet tietosanakirjat, kuten esimerkiksi Encyclopedia Britannica, ovat nykyisin verkkomuodossa.

· bibliografiat l. kirjallisuusluettelot, (esim. Järjestötutkimuksen bibilografia, 1993 Tampereen yliopisto)
· tietosanakirjoissa on tiivistä tietoa eri aloilta (esim. Suomalainen tietosanakirja, 1993 Weilin & Göös)
· ensyklopediat sisältävät tietosanakirjoja laajempia artikkeleita eri aiheista (esim. Otavan suuri ensyklopedia)
· käsikirjat ovat systemaattisia eri alojen yleisesityksiä, joissa on alan perustietoa (esim. Suomen kansallisfilmografia 1- 10, Edita 2003, Suomen kulttuurihistoria1 - 5, Tammi 2003)
· hakemistoista saa yritysten ja asiantuntijoiden yhteystietoja (esim. Allianssi ry:n nuorisotyön järjestöjen luettelo)
· Tilastoissa on tiivistä tietoa taulukkoina ja graafisina esityksinä (esim. vuosittain ilmestyvä Kulttuuritilasto, Tilastokeskus)
· vuosikertomuksissa on ajankohtaista tietoa organisaation tai yrityksen toiminnasta (esim. Opetusministeriön vuosikirja)

Sanakirjoista löytyy asia- ja hakusanojen vieraskielisiä vastineita. Oman yksikkösi kirjastosta löytynee perussanakirjoja, samoin lähimmästä yleisestä kirjastosta. Ohessa linkkejä internetin sanakirjoihin.

Myös verkossa on maksuttomia kielten sanakirjoja :

ks. esim Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä Makupalat –sivusto

Sanakirjoja, hakuteoksia ja käsikirjoja on saatavana myös CD-rom -muodossa, kuten esimerkiksi CD-Facta -sanakirja, Youth in Finland - suomalaisen nuorisotoimen maatutkinta sekä Fennica -suomen kansallisbibliografia. , joka löytyy myös internetistä ).

Hakuteoksia internetissä:

Fennica http://fennica.linneanet.fi/ Suomen kansallisbibliografia, jossa luetellaan kaikki Suomessa ja suomen kielellä painettu kirjallisuus Agricolasta alkaen tähän päivään. Hyödyllinen esimerkiksi lähdeluettelon viimeistelyssä, teosten ilmestymisvuoden tarkastamisessa sekä kirjailijan tai tutkijan teostuotannon listaamisessa jne.

Tilastokeskus http://www.stat.fi tarjoaa tilastotietoa aihealueittain sekä Suomesta että maailmalta.

Koulutus Suomessa http://www.tilastokeskus.fi/tk/he/koulutussuomessa.html sisältää numerotietoa koulutuksesta, aikasarjoja työvoiman koulutustasosta ja väestön koulutusrakenteesta, kansainvälisiä vertailuja. Julkaistu 1998.

Education in Finland 2002: statistics and indicators http://tilastokeskus.fi/tk/he/edufinland/

Encyclopedia.com http://www.encyclopedia.com on vapaasti käytettävä elektroninen tietosanakirja, jonka artikkelit on koottu Columbia Encyclopedian kuudennesta painoksesta.

Encyclopædia Britannica
http://www.britannica.com on FinELib -sopimukseen kuuluva käyttäjätunnuksen vaativa elektroninen tietosanakirja, sen käyttö on mahdollista useista Humakin yksiköistä.

Wikipedia on monikielinen hanke, jonka tarkoituksena on luoda jatkuvasti kasvava ja tarkentuva vapaan sisällön tietosanakirja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu

 

 
   
 
   

Tehtävät:

3.1 Miten primaari- ja sekundaarilähteet eroavat toisistaan? Kumpi seuraavista esimerkeistä on kirjailija J.K.Rowlingin tuotannon kannalta primaarilähde ja kumpi sekundaarilähde. Perustele mielipiteesi.
a. Rowling, J. K, Harry Potter ja viisasten kivi. Helsinki. Tammi, 1998
b. Puikko, P. Fantasiaa tuutin täydeltä: vai Harry Potterin opettavaiset seikkailut (jästien ylistys), artikkeli kausijulkaisussa Asiasana. - Tampere : Tampereen yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan opiskelijat UDK. ISSN 0356-0139. 27 (2000):3 s. 15 - 16

3.2 Etsi käsiisi kaksi käsikirjaa joista on hyötyä tiedonhakuongelmasi kannalta.

3.3 Vertaile Encyclopedia Britannicasta, Encyclopedia.com:sta ja Wikipediasta saatavaa tietoa keskenään valitsemastasi aiheesta.

 
     
       
02.09.2009