4 Tietokannat ja verkkotiedonlähteet

 
    Perinteisesti tietokannat on jaettu viite-, fakta- ja tekstitietokantoihin. Viitetietokannassa on kirjallisuusviitteitä eli kuvauksia tiedonlähteistä eikä varsinaisia dokumentteja. Faktatietokannasta, kuten esimerkiksi tilastotietokannasta tai yrityshakemistosta, saa suoraan vastauksen kysymykseen. Kokotekstitietokannassa on puolestaan alkuperäislähteen koko teksti, kuten uutisia, artikkeleita, säännöksiä, oikeustapausselostuksia.


1. Oman yksikön kirjastokokoelma ja Humakin yhteistietokanta (PrettyLib)

Humakin kampusten kirjallisuus on tallennettu Voyager-tietokantaan, jonka verkkoversio on nimeltään Hurma.Tietokannasta voi hakea aineistoa, tehdä varauksia ja uusia lainoja internetin kautta

Yhteys Humakin yhteiseen kirjastotietokantaan >

Nelli-portaali

Nelli on kansallinen tiedonhakuportaali, joka tarjoaa tiedonhakijalle mahdollisuuden käyttää yhden portin kautta erilaisia verkkotiedonlähteitä. Nelli-portaali on käytössä lähes kaikissa yliopistokirjastoissa sekä useissa muissa kirjastoissa, mutta sen ulkoasu ja aineistot vaihtelevat kirjastoittain.

Nelli on jokaiselle ammattikorkeakoululle räätälöity aineistohakupalvelu. Nelli aukeaa automaattisesti HUMAK:n omaksi palveluksi kampusten ip-tunnusten perusteella. Esim. pikahaulla voi hakea yhtä aikaa useasta HUMAK:n käytössä olevasta aineistosta, jotka on koottu valmiiksi pikahakuryhmäksi

Nellissä sisään kirjautuneet käyttäjät voivat tallentaa tietueita kirjahyllyyn.
Nellissä voi myös luoda uusia kansioita, nimetä niitä ja siirtää niihin hakutuloksia.

 

Lehtikokoelmat eivät yleensä ole PrettyLib-tietokannassa, vaan omissa kampuskohtaisissa luetteloissaan.

Muiden ammattikorkeakoulujen tietokannat löytyvät internetistä: http://www.lib.helsinki.fi/tilke/.

2. Kaupunginkirjastojen tietokannat

Suomalaiset yleiset kunnan- ja kaupunginkirjastot sekä kirjastojen kotisivut ja kokoelmatietokannat ovat kirjastot.fi -portaalin alla hakutietokantana:


http://www.kirjastot.fi.

Yleisistä kirjastoista voi tilata kaukolainoja toisiin kirjastoihin, tosin lähetyksistä (kirjat, jotkin äänitteet ja artikkelikopiot) tulee jonkin verran kaukopalvelu- ja kopiointikuluja.

Yleisten kirjastojen tietokannoista voi tehdä myös Frank-monihakuja.


3. Korkeakoulujen kirjastojen Linnea-tietokannat

Kun halutaan syventää aineistohakua, kannattaa ottaa avuksi myös korkeakoulukirjastojen Linnea -tietokannat. Linneaan on kerätty tärkeimpien kirjasto-organisaatioiden kokoelmaluettelot ja Suomen kansallisbibliografia. Mukana on myös muiden tieteellisten kirjastoyksiköiden materiaalia (esim. VTT ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura). Linnea-tietokantoja ylläpitää ja kehittää Helsingin yliopisto. Linnea-tietokantoja voi käyttää koulutusyksikön ja kirjaston koneilta.

Tärkeimmät Linnea-tietokannat:

LINDA - yliopistokirjastojen yhteistietokanta
ARTO - kotimainen artikkeliviitetietokanta
SVEN - Ruotsin kansallisbibliografian aineisto

Jos aiot käydä itse lainaamassa kirjan lähelläsi olevasta korkeakoulukirjastosta, voi usein olla järkevintä tehdä haku suoraan niiden omista tietokannoista, (esim Jyväskylä: JYKDOK, Tampere: TAMCAT, Helsinki: HELKA jne...). Korkeakoulukirjastojen tietokannat sisaltävät useassa tapauksessa pdf -kokotekstitiedostoja.

 

Esimerkki korkeakoulukirjastojen omista tietokannoista:

HELKA:
Helka on Helsingin yliopiston kirjaston yksiköiden yhteinen kokoelmatietokanta, jossa on tiedot kirjastojen kokoelmiin sisältyvistä kirjoista, sarjoista ja aikakauslehdistä. (Huom. Helka ei siis sisällä tietoja yksittäisistä artikkeleista.). Helkasta löytyy aineiston bibliografiset tiedot sekä tiedot sen sijainnista ja lainattavuudesta. Sitä voi selata myös internetin välityksellä.

Kaikille avoimen Opiskelijakirjaston tunnus Helkassa on H3. Muut kirjastot ja niiden tunnukset löytyvät Helkan WWW-sivuilta.

 

 

LINDA on yliopistokirjastojen yhteisluettelo. Sen tuottaja ja ylläpitäjä on Helsingin yliopiston kirjaston Linnea-palvelut -yksikkö. Linda sisältää tiedot yliopistokirjastojen, Eduskunnan kirjaston ja Varastokirjaston tietokantoihin sisältyvistä kirjoista, aikakauslehdistä ja sarjoista, kartoista, visuaalisesta aineistosta, arkistoista ja atk-tallenteista. Linda sisältää myös Suomen kansallisbibliografian, jolla tarkoitetaan luetteloa kaikesta Suomessa julkaistusta aineistosta.
Linda sisältää tiedot myös yliopistoissa tehdyistä opinnäytetöistä: pro gradu-tutkielmista, lisensiaattitöistä ja väitöskirjoista.

 

Ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmat eivät pääsääntöisesti ole mukana Lindassa. LINDAa voi käyttää maksutta Linnea- kirjastoissa tähän tarkoitukseen varatuilta yleisöpäätteiltä tai yliopiston verkosta sekä FinELib -sopimuksen mukaisesti myös Humanistisen ammattikorkeakoulun kirjastoissa.


ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. ARTOon rekisteröidään artikkelit kattavasti n. 1000 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä. Tiedot tallennetaan kuukauden sisällä lehden ao. numeron ilmestymisestä. Artikkelitietueet ovat kaikilta tiedon alueilta ja tieteellisyyden asteilta.
ARTO palvelee kaikkia tiedon tarvitsijoita harrastajista ja käyttötiedon etsijöistä aina alan tutkijoihin asti. Arto on käytettävissä kampusten kirjastoissa.
ARTOssa on myös runsaasti linkkejä artikkeleiden kokoteksteihin. Suuri osa kokoteksteistä vaatii kuitenkin käyttöluvan. Tästä on lisätietoa ELEKTRA-projektin sivuilla.

 

Lehtiartikkelitietokanta Aleksi (sisältää mm Helsingin Sanomien artikkeleita)

Suora yhteys Aleksi -sanomalehtiartikkelitietokantaan >

Salasanan edellyttävä yhteys >

(Pyydä käyttäjätunnus ja salasana koulutusyksikkösi kirjaston informaatikolta.)

 

Lisää tietokantoja: FinElib-tietokannat

Humanistinen ammattikorkeakoulu on mukana FinElib yhteistyössä, joka mahdollistaa monien kotimaisten ja ulkomaisten viite- ja kokotekstitietokantojen maksuttoman käytön. Eri Humakin yksiköissä saattaa olla hiukan erilaiset mahdollisuudet käyttää FinELib-tietokantoja, mutta niistä pääsee Linnea -tietokantoihin, Aleksi -sanomalehtiartikkelitietokantaan sekä Britannica -Onlineen (käyttäjätunnuksen alainen verkkoensyklopedia). Keskustele FinElib -hakumahdollisuuksista oman yksikkösi kirjastonhenkilökunnan kanssa.

FinELib sopimukseen sisältyvässä Ebsco-artikkelitietokannassa on eri alojen artikkeleita kokotekstimuodossa.

 

 

Yleishyödyllisiä, vapaasti käytettäviä tietokantoja:

Valtion säädöstietopankki

StatFin - Tilastokeskuksen ilmainen tilastopalvelu

EU:n tutkimustietokannat

Eduskunnan kirjasto

Suomi.fi - julkiset palvelut yhdestä osoitteesta

Stakes - Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus


 
   
 
   


Tehtävät:

4.1 Miten viite- ja kokotekstitietokannat eroavat toisistaan? Mainitse kummastakin tietokantatyypistä yksi esimerkki.

4.2 Kuinka monta nimekettä Humakin yhteisessä Hurma –tietokannassa on aiheesta "kasvatus"? Kokeile vapaatekstihakua ja asiasanahakua. Miksi saatujen tietueiden määrä on erilainen? Tee sama oman aiheesi hakusanalla.

4.3 Hae Hurmasta materiaalia aiheesta "draamapedagogiikka". Käytä edellisessä tehtävässä mainittuja hakumenetelmiä. Käytä myös muita aiheeseen liittyviä termejä. Kerro kuinka hait ja mitä löytyy?

4.4 Ota selvää, onko kampuksesi kirjastossa opiskelijoiden tutkielmia ja missä niitä säilytetään? Ovatko ne Hurma-kirjastotietokannassa?

4.5 Etsi Frankin avulla oman kotikuntasi yleisistä ja oppilaitoskirjastoista kirjoja valitsemastasi aiheesta.

4.6 Löytyykö LINDA:sta opinnäytteitä omasta aiheestasi? Käytä hakusanojen etsimiseen Yleistä suomalaista asiasanastoa (YSA) Miten hait tietoa? Mitä löysit?

4.7 Etsi ARTO –tietokannasta artikkeleita omasta aiheestasi. Käytä ARTO:n omaa pikarajausta. Etsi sopivia hakusanoja Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta. Miten hait tietoa? Mitä löysit?

4.8 Millaisia kokotekstiartikkeleita löytyy Artosta? Käytä haussa pikarajausta: elektroninen aineisto. Miten hait? Mitä aineistoa löysit omasta aiheesta?

 
       
       
02.09.2009