|
Matkaohjelma Balkanilla 24.3.-4.4.08 |
|
Myyttinen Kosovo osmanivaltakunnan alaisuudessa |
AluksiEsseeni käsittelee Serbian maakunnan, Kosovon historiaa. Valitsin aiheekseni Kosovon kahdesta syystä. Ensinnäkin Kosovossa kohtaavat kiinnostavasti kristinusko ja islam. Näiden kahden suuren uskonnon suhteesta puhuttaessa keskustellaan usein Lähi-idästä ja terrori-iskuista, vaikka Balkanilla muslimien ja kristittyjen rinnakkaiselolla on pitkä historia. Toinen syy on Kosovon tilanteen ajankohtaisuus, onhan kyse maakunnasta, joka tulee melko varmasti julistautumaan itsenäiseksi valtioksi muutaman kuukauden sisällä – ehkä jo ensi kuussa. (Kirjoitukseni on viimeistelty 15.1.2008.) Saamme mahdollisesti seurata uuden valtion syntyä, ja koska kansainväliset toimijat ovat niin vahvasti tapahtumissa mukana, Kosovo tullee olemaan esimerkkinä – negatiivisena tai positiivisena – myös tulevien konfliktien ratkaisuja etsittäessä. Kosovon tilanteesta keskustellaan EU:ssa ja YK:ssa, ja myös Suomi on tärkeä toimija. Presidentti Martti Ahtisaaren sovintoehdotusta käsiteltiin tänä vuonna, ja vaikka se hylättiinkin, monet pitävät sitä edelleen arvossa. Kosovossa toimii myös suomalaisia rauhanturvaajia. Aiheesta on kirjoitettu paljon ja uskon, että historiaan tutustuminen auttaa nykytilanteen ymmärtämisessä.
|
|
Lue lisää...
|
Balkanin ongelmien ydin: Serbia
Balkanilla on ollut kuohuntaa liki kaksi vuosikymmentä. Välillä on keitto kiehunut hellalle, kun on turvauduttu järeään sotilaskalustoon, välillä on tyydytty vain kinasteleman siitä, kuka saa soppaa hämmentää. Nyt näyttäisi siltä, että polttoaine hellassa olisi loppunut. Alkaa olla aika jäähdytellä ja kattaa pöytää uuteen eurooppalaiseen ruokailujärjestykseen ja –etikettiin. Siihen ei kuulu pöytänaapurin tökkääminen veitsellä, ei edes haarukalla.
|
|
Lue lisää...
|
Bosnia-Hertsegovina on potentiaalinen Euroopan unionin kandidaattimaa, eli se on allekirjoittanut ns. SAP-sopimuksen. SAP-sopimus (Stabilisation and Association Process) on askel kohti jäsenyysneuvotteluja, sillä sen allekirjoittaneilla mailla on mahdollisuus jossain vaiheessa, kunhan tietyt ehdot täyttyvät liittyä Euroopan Unioniin. Bosnian ja EU:n välillä on paljon tiedonvaihtoa. Tätä kanssakäymistä johtaa pääasiassa RPM (Reform Process Monitoring) joka muutti vuonna 2006 nimensä CTF:stä (Consultative Task Force) keskittyäkseen paremmin muutokseen kohti SAA-sopimusta (Stabilisation and Association Agreement), joka käytännössä sinetöisi tulevan jäsenyyden.
|
|
Lue lisää...
|
Raportissani keskityn hahmottelemaan Serbian suhteita Euroopan unionin kanssa. Pyrin kertomaan muutokset, joita suhteissa on tapahtunut viimeisten parin vuoden aikana, erityisesti Kosovon tapahtumien jälkeen ja mitkä asiat ovat tällä hetkellä ajankohtaisia.
|
|
Lue lisää...
|
|
Työväen Akatemian kansainvälinen linja on perustamisestaan (1986) lähtien matkustanut maailmalle. Kun linja aluksi oli kaksivuotinen, matkustettiin pitkälle ja oltiin kauan. Ensimmäisen harjoituskierroksen jälkeen teemaksi vakiintui kehitysyhteistyö, jonka aikaansaannoksia on nähtävissä edelleen Uruguayssa, Nicaraguassa ja Dominikaanisessa Tasavallassa. |
|
Lue lisää...
|
|
Bosnian ja Serbian taloudelliset mahdollisuudet |
Jugoslavian lopullinen hajoaminen vuonna 1991 eristi osavaltiot kansainvälisistä markkinoista ja aiheutti taloudellisen laskusuhdanteen. Hajoamisen jälkeisten sotien seurauksena Balkanin alueen maiden infrastruktuurit romahtivat. Tilanteen luoma epävarmuus näkyy vielä nykyäänkin jokapäiväisessä elämässä, mikä heikentää uskoa tulevaisuuteen. Tämä on ongelmallista muun muassa talouden kannalta, sillä se vähentää kansalaisten kulutusintoa. 1990-luvun konfliktit ovat aiheuttaneet huonoa imagoa maille, eikä niitä koeta välttämättä turistien parissa houkuttelevina kohteina.
|
|
Lue lisää...
|
|
Serbia matkalla, mutta minne? |
Serbia on tänäkin keväänä tienristeyksessä, jossa sen voi sanoa seisseen jo jonkin aikaa. Risteyksestä voi katsoa kohti itää tai länttä, eteen tai taaksepäin, kohti Eu:ta tai jotain aivan muuta. Se, mihin suuntaan Serbian tie jatkuu on avoin ainakin toukukuussa pidettäviin parlamenttivaaleihin saakka. Tohtori Dusan Janjicin ja monien muiden asiantuntijoiden mukaan seuraavatkaan vaalit eivät ratkaise poliittista kriisiä, mutta toivottavasti selventävät poliittisten pääryhmien eroja. Janjicin mukaan ei ole merkitystä sillä, kuka voittaa, hallitus ei kuitenkaan tule kestämään kahta vuotta kauempaa, koska sillä on niin paljon asioita hoidettavanaan. Seuraavan hallituksen pitää mm. maksaa hinta huonoista suhteista Washingtoniin, ratkaista Kosovon kysymys jne. Yksi ratkaiseva kysymys myös on pystyykö Serbia pääsemään yhteisymmärrykseen tulevaisuudesta, jos sillä ei ole yhteisymmärrystä menneisyydenkään suhteen?
|
|
Lue lisää...
|
|
Rankaisemattomuus Balkanilla |
1990-luvun sota Balkanilla vaati noin kaksisataatuhatta ihmishenkeä ja oli Euroopan suurin kansamurha toisen maailmansodan jälkeen. Sodan päättäneessä Daytonin rauhansopimuksessa sovittiin sotarikollisten kiinniottamisesta ja tuomitsemisesta. Tätä varten perustettiin kansainvälinen tuomioistuin Haagiin. Serbian hallitus ei ole toiminut riittävän aktiivisesti sotarikollisten kiinnisaamiseksi, ja tämä on yksi suurimmista ongelmista Serbian ja lännen suhteissa. Jugoslavian entinen presidentti Slobodan Milosevic toimitettiin kyllä Haagiin, mutta hän ehti kuolla kesken oikeudenkäynnin. Milosevicin jälkeen suurimpina sotarikollisina pidetyt Ratko Mladic, Bosnian serbitasavallan asevoimien komentaja, ja Radovan Karadzic, Bosnian serbitasavallan entinen presidentti, ovat yhä vapaina. Heidät on haastettu Haagin tuomioistuimeen syytettynä kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan, Geneven sopimuksen törkeästä loukkaamisesta ja sodan lakien ja tapojen rikkomisesta Bosnian sodassa vuosina 1992-1995.
|
|
Lue lisää...
|
|
Bosnia ja Herzegovinan tulevaisuus |
Bosnia ja Herzegovinan itsenäistyminen entisestä Jugoslaviasta käynnisti vuosina 1992-1995 käydyn Bosnian sisällissodan, jossa nationalistiset pyrkimykset sekä kansalliset eri¬mieli-syydet kärjistyivät kolmen eri kansallisuuden bosniakkien (muslimit), kroaattien (katolilaiset) sekä serbien (ortodoksit) välillä. Sisällissodan tuhoavat vaikutukset näkyvät vielä tämän päivän Bosniassa, mutta samalla myös uudelleenrakennustyöt ovat hiljalleen edistymässä kohti toivot-tavaa yhteiskunnallista kehitystä sekä eheyttä.
|
|
Lue lisää...
|
Kosovon itsenäisyysjulistus helmikuussa ja sen tunnustaminen ajoi Serbian valinnan eteen toukokuun 11. päivän vaaleissa. Monet serbialaisetkin tarkkailijat ovat hyvin haluttomia veikkaamaan tulevaisuudesta mitään muuta kuin, että pääministeri Kostunican poliittinen tie on kuljettu loppuun. Jos Demokraattisen puolueen, siis presidentti Tadicin, linja voittaa vaaleissa, tie kohti eurooppalaista integraatiota avautuu nopeasti. (Vaikka siinä kontekstissa Nato-jäsenyys vaikuttaisi ehkä liian kornilta. Voisiko Serbia olla ensimmäinen eurooppalaisen transition maa, joka ei liitykään Natoon, mutta kyllä EU:iin?)
|
|
Lue lisää...
|
|
|
