| Serbia matkalla, mutta minne? |
|
Serbia on tänäkin keväänä tienristeyksessä, jossa sen voi sanoa seisseen jo jonkin aikaa. Risteyksestä voi katsoa kohti itää tai länttä, eteen tai taaksepäin, kohti Eu:ta tai jotain aivan muuta. Se, mihin suuntaan Serbian tie jatkuu on avoin ainakin toukukuussa pidettäviin parlamenttivaaleihin saakka. Tohtori Dusan Janjicin ja monien muiden asiantuntijoiden mukaan seuraavatkaan vaalit eivät ratkaise poliittista kriisiä, mutta toivottavasti selventävät poliittisten pääryhmien eroja. Janjicin mukaan ei ole merkitystä sillä, kuka voittaa, hallitus ei kuitenkaan tule kestämään kahta vuotta kauempaa, koska sillä on niin paljon asioita hoidettavanaan. Seuraavan hallituksen pitää mm. maksaa hinta huonoista suhteista Washingtoniin, ratkaista Kosovon kysymys jne. Yksi ratkaiseva kysymys myös on pystyykö Serbia pääsemään yhteisymmärrykseen tulevaisuudesta, jos sillä ei ole yhteisymmärrystä menneisyydenkään suhteen? Politiikka on Serbiassa hyvin tunteita herättävä asia. Poliitikot osaavat käyttää tätä myös hyvin hyväkseen, varsinkin näin ennen vaaleja. He osaavat provosoida, pelotella ja jopa uhkailla. Tavallisten ihmisten pelolla pelailu ei pidemmän päälle varmasti ole viemässä Serbian politiikkaa hyvään suuntaan. Varsinkin radikaalipuolue ja istuvan pääministerin Kostunican puolue pitää väkisinkin Kosovon ykkösaiheena. Kampanjoinnissa pelataan jopa ihmishengillä. Monikaan puolue ei ole valmis hyväksymään, että Kosovo on menetetty, vaikka tosiasia on, että Kosovossa tuskin on Serbian kannalta paljon tehtävissä. Tohtori Katarina Popovicin mukaan tällä vältetään oikeista asioista puhuminen. Poliitikkojen omat intressit tuntuvat usein olevan tärkeämpia kuin kansalaisten. Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaa mm. se että hyvin pieni prosentti poistuu ikinä maasta, koska matkustaminen on hyvin hankalaa mm. viisumiongelmien vuoksi. Tällöin heitä usein on myös helpompi manipuloida tai kertoa suoranaisia valheita. Tämä ihmisjoukko myös tottelee ja äänestää sekä kasvattaa usein varsinkin radikaalien äänimäärää. Radikaalien äänimäärän kasvattaminen taas ei vie Serbiaa eteenpäin. Ongelmana on myös kolikon toinen puoli eli koulutetut nuoret, jotka eivät äänestä.Tärkeää olisi kohdistaa huomio juuri naisiin ja nuoriin, jotta hekin saataisiin äänestämään. Politiikassa on vahvasti vain muutamia vahvoja naisia, mutta heilläkään ei ole kunnon mahdollisuuksia nousta todellisten vaikuttajien asemaan. Tohtori Katarina Popovic totesi Serbian taloudella menevän tilanteeseen nähden hyvin, vaikkakin paljon parannettavaa löytyy. EU:n vaatimusten myötä talous on kehittynyt parempaan suuntaan. Vaikkakin kehityksen sanotaan olevan liian hidasta, mahdollisuuksia on, mutta kunnollinen organisaatio puuttuu. Popovicin mukaan serbit helposti ajattelevat osaavansa ja tietävänsä, mitä pitää tehdä eivätkä halua kuulla sitä muilta. Tämä estää myöntämästä, että on mitään muuttamista. Taloudelle ongelmallisena nähdään sodan aikana rikastuneet, jotka monin paikoin johtavat Serbian talouselämää. Heiltä usein löytyy siteitä Miloseviciin ja rikoksia taustaltaan, joten heillä on paljon menetettävää liityttäessä EU:hun; vaurauden lisäksi jopa heidän vapautensa. He myös elävät usein paljon etuoikeutetumpaa elämää muihin kansalaisiin nähden. Ihmisoikeuksien toteutuminen ja sotarikollisten toimittaminen tuomioistuimen kuultavaksi ovat tärkeitä asioita, jotka omalta osaltaan mahdollistavat edes vähitellen menneisyyden ja sodan haamuista irtipääsemisen. Kaikille osapuolille on parhaaksi, että syylliset saadaan tuomiolle. Edelleen kuitenkin löytyy Serbiastakin ihmisiä, jotka näkevät sotarikollisten toimet oikeutettuina. Radikaalipuolue ratsastaa myös tällä teemalla vaalikampanjassaan ja on sanonut, että jos heidän puolueensa voittaa sotarikollisia ei enää toimiteta kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Sotarikollisten tuomitseminen on kuitenkin hyvin tärkeää paitsi inhimillisten syiden myös EU:n esittämien vaatimusten vuoksi. Työttömyys, koulutuksen ongelmat, infrastruktuuri ja palkat ovat esimerkkejä tavallisia serbialaisia koskevista "oikeista" ongelmista. Ongelmia, joita löytyy monesta muustakin valtiosta. Kiistatonta on, että Serbialla on täysi mahdollisuus kehittyä monin tavoin vahvaksi valtioksi. Tämä prosessi ei varmastikaan tule olemaan nopea ja helppo. Tärkeää on, että maa kerää energiansa ja keskittää sen yhteisen hyvän edistämiseksi. Tulevat vaalit ja niiden seuraukset toivottavasti avaavat ainakin vähän pidemmällä aikavälillä monien serbialaisten silmät. Tärkeää on, että voimavarat saataisiin kohdistettua ja organisoitua ongelmien voittamiseksi. Jonain päivänä tohtori Dusan Janjicin toteamus " Serbia's problem is image" voi olla historiaa. Katja Viherlaakso |
