| Bosnian Eu-suhteet |
|
Bosnia-Hertsegovina on potentiaalinen Euroopan unionin kandidaattimaa, eli se on allekirjoittanut ns. SAP-sopimuksen. SAP-sopimus (Stabilisation and Association Process) on askel kohti jäsenyysneuvotteluja, sillä sen allekirjoittaneilla mailla on mahdollisuus jossain vaiheessa, kunhan tietyt ehdot täyttyvät liittyä Euroopan Unioniin. Bosnian ja EU:n välillä on paljon tiedonvaihtoa. Tätä kanssakäymistä johtaa pääasiassa RPM (Reform Process Monitoring) joka muutti vuonna 2006 nimensä CTF:stä (Consultative Task Force) keskittyäkseen paremmin muutokseen kohti SAA-sopimusta (Stabilisation and Association Agreement), joka käytännössä sinetöisi tulevan jäsenyyden. Euroopan unionin läsnäolo on jo pitkään ollut näkyvää Bosnia-Hertsegovinassa. Vuoden 1991 jälkeen Eu on tukenut Bosnia-Hertsegovinaa yli 2,5 miljardilla eurolla, ennen vuotta 2000 varat on ohjattu pääasiassa pakolaisongelmien hoitoon. Vuodesta 2001 tuen pääkohteena on ollut nk. sodan jälkeisen tulevaisuuden rakentaminen. Siihen kuuluu niin taloudellisen nousun mahdollistaminen kuin oikeuslaitoksen ja valtiollisten instituutioiden kehitys. (Euroopan unionin strategioista B-H:ssa lisää unionin laajentumisstrategiassa: http://ec.europa.eu/enlargement/pdf/key_documents/2007/nov/strategy_paper_en.pdf) Euroopan unionin suhde Bosnia-Hertsegovinaan on siis suhde potentiaaliseen jäsenmaahan. Millainen on sitten Bosnia-Hertsegovinan suhde Euroopan unioniin. Ulkomaankaupasta yli 50 % tapahtuu Euroopan unionin kanssa, lähinnä Italian, Saksan ja Slovenian sekä hieman Itävallan kanssa. Valtiota johtava YK:n Korkea Edustaja Miroslav Lajcak on samalla Euroopan unionin erikoisedustaja Bosniassa ja EU näkyy ennen kaikkea jälleenrakennuskohteiden ulkopuolella olevissa kylteissä joko EU:n tai jonkin jäsenmaan lippuna/lippuina. Bosnia-Hertsegovinan väestö on ilmeisen jakautunut suhteessa unioniin. Jyrkkää eitä ei välttämättä kuulu, mutta kriittisen epäilevästi suhtautuvia maasta löytyy ilmeisesti kohtuullisen paljon. Ne nuoret Bosnian serbit, joihin minulla oli ilo tutustua, olivat lähes kaikki eu-myönteisiä ja heiltä ymmärsin, että muutenkin opiskelevat, aktiiviset, "tiedostavat" nuoret ovat yleisesti Euroopan unionia kohtaan hyvin myönteisiä. EU koetaan ovien avaajana ja kiihdytyskaistana parempaan tulevaisuuteen ennen kaikkea sosio-taloudelliseen kukoistukseen, johon "yksin" saattaisi olla pitempi tie. Slovenia entisenä Jugoslavian maana ja tämän hetkisenä unionin puheenjohtajamaana toimii ihmisten mielissä hyvänä esimerkkinä. Bosnia-Hertsegovinalla on kuitenkin vielä pitkä matka kohti unionin jäsenyyttä, ja tärkein asia ratkaistavaksi on maan epäyhtenäisyys. Kaksi entiteettiä ja kolme kansaa elää erillään ja bosnia-hertsegovinalaisen poliittisen toiminnan mahdollistamiseksi jonkinlainen yhdistävä identiteetti nykyisen erottavan kansallisuuden tilalle olisi tärkeä löytää. Ensimmäinen askel kohti tätä on valtiollisten toimintojen yhtenäistäminen sekä erityisesti koulutukseen panostaminen. Valtiollisen toiminnan tehostaminen on tärkeää, sillä tällä hetkellä on kuin yhden valtion sisällä olisi kaksi valtiota, joiden sisällä on ainakin kolmen kansan osavaltiot. Erilliset instituutiot eri kansoille ei auta yhtenäistämistä. Entiteeteissä on täysin erilaiset koulutusjärjestelmät, jonka lisäksi vielä eri kansoilla on omia erikoisuuksiaan, esimerkiksi kolmelle kansalle on ollut eri historiankirjat. Useita vuosia kestänyt historian koulukirjojen yhtenäistäminen saatiin valmiiksi tänä vuonna. Nykyinen alueellinen tai etninen koulutusjärjestelmä erottelee kansaa entisestään. Kun mm. nämä kaksi ongelmaa on ratkaistu sekä poliisivoimien nykyaikaistaminen, sotarikollisten tuomitseminen ja yhteistyö entisen Jugoslavian alueen sotarikostuomioistuimen kanssa (yms.) on saatu unionin haluamalle tasolle, on Bosnia-Hertsegovina hyvin lähellä jäsenyyttä, ellei jo jäsen. Juhana Säilynoja Lähteet: http://ec.europa.eu/enlargement/index_fi.htm http://ec.europa.eu/enlargement/pdf/key_documents/2007/nov/strategy_paper_en.pdf |
