|
Askel askeleelta kohti eurooppalaisuutta |
Lounais-Balkanin pienet maat ovat vääjäämättä lähestymässä Euroopan keskeisiä instituutioita, Unionia ja Natoa. Kosovo julistautui itsenäiseksi helmikuussa 2008, Albania kutsuttiin, yhdessä Kroatian kanssa, Natoon huhtikuussa 2009. Makedonia olisi saanut saman kutsun, jos Kreikan ylläpitämä typerä nimikiista olisi pyyhkäisty pois. Albania jätti huhtikuun lopussa jäsenyyshakemuksen Unioniin. Saman on Makedonia tehnyt jo 2004. Kosovo on näissä asioissa ymmärrettävästi peränpitäjä, mutta itsenäisyys antaa mahdollisuuden etenemiseen.
|
|
Lue lisää...
|
|
Makedonia on valtion nimi |
Makedonia on reilun kahden miljoonan asukkaan tasavalta Balkanin niemimaan keskellä. Sen maantieteellinen sijainti tuottaakin sen ulkopoliittisesti suurimmat haasteet. Ongelmia tuottaa paitsi maailman uusimman valtion Kosovon läheisyys, myös Kreikan ja Bulgarian kanssa ilmenevät kulttuurihistorialliset ja rajoja koskevat selkkaukset. Bulgaria on tunnustanut Makedonian valtion ja oman makedonialaisen slaavi vähemmistönsä, mutta ei sinänsä makedonian kieltä saati kansaa. Länsinaapuri Albaniaankin suhteet ovat herkät, mutta toistaiseksi suuri albaanivähemmistö (noin neljännes kansalaisista) on pitänyt huolen suhteiden toimivuudesta. Vuoden 2001 Pohjois-Makedonian albaaninationalistien mellakoiden ja pienehköjen sotatoimien jälkeen ei etnisiä kahakoita ole Makedoniasta raportoitu.
|
|
Lue lisää...
|
Itsenäistyessään vuonna 1991 Makedonia oli yksi Jugoslavian kehittymättömimmistä ja köyhimmistä alueista. Se tuotti vain 5 % koko liittovaltion tavaroiden ja palveluiden tuotannosta. Itsenäistymisen jälkeen Makedonian talouden kasvua ovat hidastaneet putteellinen infrastruktuuri, YK:n pakotteet Jugoslavialle ja Kreikan, nimikiistasta johtuen, asettama kauppasaarto vuosina 1994-1995. Myös maantieteellisillä tekijöillä on ollut merkitystä: rannikon puuttuminen ja vuoristoinen maasto aiheuttavat nopeita ilmaston vaihteluja, jotka taas luovat epävakaat olosuhteet maanviljelylle. Nopeista sääolosuhteiden muutoksista saimme esimerkkiä matkallammekin, kun muutaman kymmenen kilometrin säteellä sää vaihtui räntäsateesta aurinkoiseen ja kuivaan keliin. Naapurivaltioiden epävakaus on myös ollut vaikuttimena. Vuonna 1996 talous lähti nuosemaan, mutta nousu tyrehtyi 2000-luvulla. Vuoden 2001 konfliktin (albaanitaistelijoiden ja Makedonian hallituksen välillä) vuoksi talous laski 4,5% johtuen vähentyneestä kaupasta, ajoittaisista rajan sulkemisista ja investointien epävarmuudesta.
|
|
Lue lisää...
|
Liikenne, etenkin mutkaisilla vuoristoteillä oli aika hurjaa. Bussikuskeillakin tuntui olevan kaikenlaista pientä oheistoimintaa siinä ajellessa, tupakka huuleen ja menoksi, tietysti ikkunat täytyy matkan aikana pyyhkiä ja mitenkäs se onnistuisikaan paremmin kuin seisaaltaan. Eipä vauhtia tosin kaupungeissakaan säästelty. Jalankulkijat ylittävät tien siitä mistä pääsevät, sekaan vaan se joka uskaltaa.
|
|
Lue lisää...
|
|
ETYJ ja politiikka Kosovossa |
Titon aikana Kosovo oli autonominen alue Serbiassa ja sitä kautta osa Jugoslaviaa. Sitä hallitsi alueen albaaniväestö. Miloševićin tultua valtaan tilanne muuttui. Kosovon autonominen asema poistettiin ja valta siirrettiin serbeille. Kosovon sodan päättyessä 1999 Jugoslavia oli menettänyt otteensa alueesta, mutta hallintoa ei voitu suoraan palauttaa takaisin albaani¬väestölle, sillä hallintorakenteita ei enää ollut. Kosovosta tuli YK:n protektoraatti, jonka nojalla sen siviilihallintoa on hoidettu. Kosovo julistautui itsenäiseksi 17.2.2008, mutta koska YK ei ole tunnustanut sitä, YK:n hallinto jatkaa yhä alueella – vaikkakin Kosovo itse on julistautunut siitä irti.
|
|
Lue lisää...
|
Perustietoa Kosovon taloudesta
- Kosovon rahayksikkö on euro.
- Peruspalkka kuukaudessa on n.150 - 200 €.
- Kosovo on Euroopan köyhimpiä – jollei kaikkein köyhin – maa.
- Korruptoituneisuus rehottaa virkamiesten keskuudessa.
- Maassa vallitsee harmaa talous.
- Kosovon on saanut suuria rahasummia ulkomailta, mutta kysymys kuuluu, mihin rahat ovat menneet?
- Maan sähkö sekä vesiputkisto – tilanne on huono.
- Kosovon talous on huonossa tilanteessa, mutta maassa vallitsee optimismi tulevaa kohden
|
|
Lue lisää...
|
|
Onko Kosovolla omaa identiteettiä valtioksi saakka? |
Lähdetään siitä, että Kosovo oli aikanaan Serbiaan kuuluessaan koko alueen tärkeä poliittinen, taloudellinen, uskonnollinen ja kulttuurillinen keskus. Tällöin sinne rakennettiin useita satoja ortodoksikirkkoja ja luostareita. Me pääsimme vierailemaan muutamissa luostareissa, joita vartioitiin myös aika tarkkaan. KFOR-joukot olivat varsin tuttu näky erilaisten ortodoksisuutta korostavien monumenttien porteilla. Sotilaiden tehtävänä oli pitää huolta, etteivät varsinkaan serbejä vastustavat pääse turmelemaan niitä. Vieraillessamme yhdellä luostarialueella Pejan kaupungissa luostaria tarkoin vartioivat italialaiset KFOR-sotilaat olivat hyvin tarkkoja, ettemme olleet vaaraksi luostarialueella. Ilmeisesti tällainen tarkkuus on tärkeää, koska hiljattain luostaria oli yritetty vahingoittaa heittämällä kranaatti aitojen ulkopuolella sijaitsevalta läheiseltä rinteeltä. Iskussa ei ollut kuitenkaan päästy vahingoittamaan itse luostaria.
|
|
Lue lisää...
|
|
Albania ja talouden kuoppainen kehittyminen |
Vielä viisi vuotta sitten (2004) uutistoimistot raportoivat Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO: n nimenneen Albanian Euroopan köyhimmäksi valtioksi, jossa joka neljäs kansalainen elää absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella eli joutuu tulemaan toimeen alle dollarilla päivää kohden. Sijoitus ei ole kovin montaa pykälää kohonnut, vuoden 2007 loppupuolella Albania oli neljänneksi köyhin Euroopan maa. On kuitenkin otettava huomioon maan historia. Valtio oli suljettu ja diktaattori Enver Hoxhan ylivallan alla vuodesta 1945 aina 1985 asti, ja avautuminen ulospäin alkoi kunnolla vasta 1990-luvun alussa sosialismin vallan murruttua Euroopassa. Talouden kannalta katsoen sulkeutuminen merkitsi sitä, että kauppakumppanit olivat sosialismin perheestä. Aluksi pääasiallinen kauppa¬kumppani oli Neuvostoliitto, sitten Stalinin kuoltua Kiina, ja Maon kuoltua Albanian sulkeutuneisuus syveni. Kansa kärsi jopa nälänhädästä Hoxhan hallinnon mentyä aina vain tiukempaan suuntaan 1980-luvulle tultaessa ja päättäessä panostaa raskaaseen teollisuuteen ulkomaisten uhkien varalta.
|
|
Lue lisää...
|
|
Albania määrittelee paikkansa osana länttä |
Albanian jatkaa matkaansa kohti länttä. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä maa liittyi virallisesti yhdessä Kroatian kanssa 60-vuotiaaseen Natoon. Naton elokuussa väistyvä pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer sanoi liittymisen juhlatilaisuudessa, että Albanian ja Kroatian liittyminen Natoon osoittaa, että nykyisessä Euroopassa minkään maan maantieteellinen sijainti ei enää määrää niiden kohtaloa.
|
|
Lue lisää...
|
|
Albania – kohti Eurooppaa |
Kirjoittaessani Albanian tiestä kohti Eurooppa tänä ajankohtana en voi välttyä Nato-jäsenyyden mainitsemiselta. Albanialaisen sanomalehden, Tirana Timesin mukaan Kosovon itsenäistyminen ja Albanian Nato-jäsenyys ovat parhaat asiat mitä pienelle Balkanin maalle on ikinä tapahtunut. ”After that we can all see safely into our European future” sanoo Albanian ulkoministeri Lulzim Basha samaisessa lehdessä, tarkoittaen juuri Nato-jäsenyyttä ja Kosovon itsenäistymistä. European future, Eurooppalainen tulevaisuus, tarkoittaako Basha tällä EU-jäsenyyttä? Varmasti sitäkin, mutta mielestäni sanottuun voi sisältyä jotain paljon enemmän. Aitoa länsimaistumista, vaurastumista ja globalisoitumista, väriä jonka rinnalla EU-jäsenyys on vain mustaa valkoisella.
|
|
Lue lisää...
|
Albania tekee kovasti töitä sen eteen, että ennakkoluulot maata kohtaan vähenisivät ja ihmiset tulisivat omin silmin paikan päälle katsomaan, miten maa makaa. Edistyttykin on. Turismin edellytykset maassa ovat mainiot, ihmiset ovat ystävällisiä, hintataso on (vielä) halpa. Käsittämätöntä, että maan suurin päivälehti lankeaa moiseen tölväisyyn.
Siinä tilastossa, johon toimittaja Nousiainen tukeutuu, mainitaan muutamiakin maita, joihin on vielä Albaniaakin vähemmän tunkua. Jos minä olisin jostain syystä turvapaikanhakijana, Valko-Venäjä saattaisi vaikuttaa vähiten houkuttavalta.
Aarni Tuominen |
|
|
