Makedonia on valtion nimi

Makedonia on reilun kahden miljoonan asukkaan tasavalta Balkanin niemimaan keskellä. Sen maantieteellinen sijainti tuottaakin sen ulkopoliittisesti suurimmat haasteet. Ongelmia tuottaa paitsi maailman uusimman valtion Kosovon läheisyys, myös Kreikan ja Bulgarian kanssa ilmenevät kulttuurihistorialliset ja rajoja koskevat selkkaukset. Bulgaria on tunnustanut Makedonian valtion ja oman makedonialaisen slaavi vähemmistönsä, mutta ei sinänsä makedonian kieltä saati kansaa. Länsinaapuri Albaniaankin suhteet ovat herkät, mutta toistaiseksi suuri albaanivähemmistö (noin neljännes kansalaisista) on pitänyt huolen suhteiden toimivuudesta. Vuoden 2001 Pohjois-Makedonian albaaninationalistien mellakoiden ja pienehköjen sotatoimien jälkeen ei etnisiä kahakoita ole Makedoniasta raportoitu.

Kävelykatu Skopjessa. (KUVA: Juhana Säilynoja)

Poliittisen maantieteen vanki

Makedonian ulkopoliittiset suhteet ovat sitä lämpimämmät mitä kauemmaksi sen rajoista siirrytään. Bulgariaa ja Kreikkaa kiusaa heidän mielestään piilotetut vaatimukset Suur-Makedoniasta ja mahdollisista aluevaatimuksista naapurimailta. Serbia-suhteita hiertää Kosovon itsenäistymisen tunnustaminen, mutta vilkas kaupankäynti sekä Makedonian tietynlainen "toiseus" ja Länsi-Balkanin kriiseistä erossa pysyttäytyminen pitävät suhteet kuitenkin teknisesti toimivina.

Makedonian suhteita Kreikkaan rasittaa historia. Itsenäistymisen (1991) jälkeen Makedonia on valtiollisissa symboleissa käyttänyt helleenisiä ja nykyisen Kreikan valtion alueilta löytyneitä muinaismakedonialaisia löydöksiä. Makedonian ensimmäinen lippu (1992-1995) vaihdettiin Kreikan suuren vastustuksen vuoksi. Lipussa oli kuvattuna hellenistinen muinaismakedonialainen symboli, ns. Verginan aurinko. Nykyinen lippu on tyylitelty versio tästä lipusta. Kreikan mielestä ei-helleeninen valtio ei voi käyttää Kreikan historiaan kuuluvia symboleita, joten myös esimerkiksi Aleksanteri Suuren, joka eittämättä oli makedonialainen, liittyminen nyky-Makedonian historiaan on mielenkiintoinen ja poliittinen kysymys.

Verginan aurinkoa kuvaava entinen Makedonian lippu Skopjelaisen ostoskeskuksen seinässä. (KUVA: Juhana Säilynoja)

Balkanin mukulakivikadulta Euroopan moottoritielle

Kreikka on kuitenkin luvannut että se ei käytä veto-oikeuttaan evätäkseen Makedonian EU-jäsenyyttä, niin kuin se käytti Makedonian Nato-hakemuksen kohdalla Romaniassa 2008, sikäli kun nimikiista saadaan selvitettyä. Kiistaa selvittää YK:n asettama komitea ja virkamies. Viimeisin ehdotus nimestä on ollut Pohjois-Makedonian tasavalta. Kreikalle tämä nimi sopisi, mutta on vaikea nähdä makedonialaisten nielevän heidän oman valtionsa nimen muuttamista noin vain vieraan vallan painostuksesta, edes jos porkkanana on EU-jäsenyys. Otsikko on lainaus entiseltä pääministeriltä Buckovskilta joka unionin hyväksyttyä Makedonia hakijamaaksi sanoi Makedonian "vihdoin jättävän Balkanin mukulakivikadun ja liittyvän Euroopan moottoritielle.

Makedonia on Euroopan Unionin virallinen hakija-maa yhdessä Kroatian ja Turkin kanssa. Mitä luultavimmin Kroatia ja Makedonia ovat seuraavat täyden jäsenyyden saavat valtiot. Mukaan ehkä ehtii myös Montenegro, mutta muiden Balkanin alueen valtioiden jäsenyys on vielä kauempana. Unionilla on Skopjessa oma edustusto (Mission of the European Union in the former Yugoslav Republic of Macedonia), joka paitsi edustaa Euroopan Unionia makedonialaisille, myös raportoi Makedonian poliittisesta ja taloudellisesta edistyksestä takaisin unioniin. Suurimmat ongelmat ovat talouden, erityisesti viennin haavoittuvuus, demokratian heikkous ja ehkä suurin ongelma ihmiskauppa.

Ihmisoikeustilanne

Sosioekonominen eriarvoisuus on suurta Makedoniassa. Koditon mies lämmittelee palavien roskien äärellä Skopjessa. (KUVA: Tanja Veikkanen)

Makedonia, kuten moni muukin entisen Jugoslavian valtioista on sekä ihmiskaupan lähtö- että kohdemaa. Makedoniaan tulee ihmiskaupan uhreja erityisesti muualta Balkanilta ja idästä mm. Kaukasukselta. Makedonia on lähtömaana koko Eurooppaan. Vuoden 2008 Makedonian edistymiskertomuksessaan Euroopan Parlamentti "--panee tyytyväisenä merkille edistymisen ihmiskaupan, laittoman maahanmuuton ja korruption torjunnassa ja kehottaa hallitusta jatkamaan näitä ponnisteluja" (Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2009 entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta vuoden 2008 edistymiskertomuksesta, http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P6-TA-2009-0135+0+DOC+XML+V0//FI). Korruptiota vastaan on asetettu viime vuosina erityisiä lakeja ja säädöksiä, joista tärkein on niin sanottu "puhdistus" laki, joka antaa mahdollisuuden tutkia poliitikkojen ja virkamiesten tuloja ja varallisuutta. Euroopan unioni on antanut tukensa toimille.

Amnesty Internationalin maaraportit eivät anna ihan yhtä ruusuista kuvaa Makedonian kehityksestä. Suurimmaksi ongelmaksi Amnesty nostaa romaninaisten aseman. Romaninaiset joutuvat tuplasyrjinnän kohteeksi etnisyytensä ja sukupuolensa takia. Kouluttautuminen on käytännössä mahdotonta ja terveydenhuollon saamisesta ei ole laillisia takuita. Etnisyys nousee muutenkin esiin Amnestyn raporteissa. Niissä se nostaa esiin huolestuneisuutensa myös albaani- ja turkkilaislasten koulutuksesta ja yleisesti koko romaniyhteisöön kohdistuneesta rakenteellisesta syrjinnästä. Muita suuria ihmisoikeuskysymyksiä Makedoniassa on kidutus ja huono kohtelu erityisesti kuulustelutilanteissa, viranomaisten liika voimankäyttö (erityisesti pieniä aseellisia oppositio-joukkoja vastaan) sekä rangaitsemattomuus vuoden 2001 tapahtumien jälkipuinneissa. Amnestynkin mielestä edistystä tapahtuu ja mm. seksuaalivähemmistöihin kohdistuneet viharikokset ovat käytännössä hävinneet ja yleinen mielipide on avoimempi, kuitenkaan lain turvaamaa asemaa ei ole. Euroopan Neuvoston ihmisoikeusedustaja Thomas Hammarberg on kehottanut Makedoniaa luomaan modernimman parisuhdelain.

Köyhyyden tuoma turvattomuus on myös iso ongelma Makedoniassa. Turvaverkot eivät toimi ja työttömyys on rajua (työttömänä työvoimasta 34,5%) ja se luo kaikenlaisia sosiaalisia ongelmia.

Tulevaisuus tuo tullessaan...

Makedonian lippu liehuu Ohridissa (KUVA: Juhana Säilynoja)

Makedonia tulee tulevaisuudessa integroitumaan Eurooppaan. Poliittinen järjestelmä on jo suurelta osin Euroopan unionin mieleinen ja kulttuurisesti makedonialaiset ovat helposti liitettävissä unioniin. Nimikiista Kreikan kanssa on suuri este Makedonian pääsemiselle maailmanpolitiikan yhteisöihin, kuten Kreikan veto-oikeuden käyttö Makedonian NATO-hakemuksen torpedoimiseksi osoitti. Kuitenkin jos Makedoniaa verrataan lähialueen muihin maihin, kuten Albaniaan, Bosnia-Hertzegovinaan tai Serbiaan on Makedonia näistä maista lähimpänä Eurooppalaisen demokratian ihannetta. Ongelmia tuo mukanaan nykyinen taloustilanne, joka luultavasti tulee iskemään Makedonian haavoittuvaiseen vientiin, erityisesti tekstiilituotantoon.

Makedonian kehitys on Euroopan unionin mielestä hyvää ja maa on matkalla kohti jäsenyyttä. Esteitäkin siis on, eikä ainoastaan Kreikka, vaan myös taloustilanne ei ole unionin vaatimusten tasolla. Amnestyn mielestä ihmisoikeuskehityksen pitäisi olla Makedonian kaltaiselle maalle ehkä vauhdikkaampaa. Vaikka suunta on kohti parempaa, on erityisesti ihmiskauppa ja etnisten ryhmien eriarvoisuus saatava kuriin. Nämä ovat päällimmäiset ulkoapäin tulevat vaatimukset tulevaisuudelle.

Makedonia itse panostaa nyt turismiin ja kehittämään teollisuuttaan. Ulkomaisia yrityksiä yritetään houkutella todella alhaisella verotuksella ja suhteellisen halvalla työvoimalla. EU-jäsenyys nähdään avaimeksi talouden nousuun, joka osittain on utopistista sillä, Makedonia pääsee jo nyt nauttimaan Euroopan unionin sisämarkkina-alueen asymmetrisestä kauppa preferenssistä, kuten muutkin Balkanin maat jotka ovat tehneet unionin kanssa SAA-sopimuksen.

Juhana Säilynoja

Lähteet: