| Makedonian talous |
|
Itsenäistyessään vuonna 1991 Makedonia oli yksi Jugoslavian kehittymättömimmistä ja köyhimmistä alueista. Se tuotti vain 5 % koko liittovaltion tavaroiden ja palveluiden tuotannosta. Itsenäistymisen jälkeen Makedonian talouden kasvua ovat hidastaneet putteellinen infrastruktuuri, YK:n pakotteet Jugoslavialle ja Kreikan, nimikiistasta johtuen, asettama kauppasaarto vuosina 1994-1995. Myös maantieteellisillä tekijöillä on ollut merkitystä: rannikon puuttuminen ja vuoristoinen maasto aiheuttavat nopeita ilmaston vaihteluja, jotka taas luovat epävakaat olosuhteet maanviljelylle. Nopeista sääolosuhteiden muutoksista saimme esimerkkiä matkallammekin, kun muutaman kymmenen kilometrin säteellä sää vaihtui räntäsateesta aurinkoiseen ja kuivaan keliin. Naapurivaltioiden epävakaus on myös ollut vaikuttimena. Vuonna 1996 talous lähti nuosemaan, mutta nousu tyrehtyi 2000-luvulla. Vuoden 2001 konfliktin (albaanitaistelijoiden ja Makedonian hallituksen välillä) vuoksi talous laski 4,5% johtuen vähentyneestä kaupasta, ajoittaisista rajan sulkemisista ja investointien epävarmuudesta. Makedonia on saavuttanut suhteellisen vakaan taloustilanteen alhaisella inflaatiolla ja tasapainoisella julkisella taloudella. Hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt Makedoniaa tarpeeksi houkuttelevaksi ulkomaisille sijoittajille, eikä luonut tarpeeksi työpaikkoja. Työttömyys onkin yksi suurimpia taloudellisia ongelmia. 2000-luvun puolelle työttymyys on pyörinyt reilussa 30%. Vertailupohjana mainittakoon, että Suomen työttömyysaste helmikuussa 2009 oli 6.8%. Syinä korkeaan työttömyyteen voidaan pitää sosialistisen ajan vanhaksi jääneitä tehtaita, jotka eivät vastaa teknologian kehitystä ja vaatisivat pikaisia uudistuksia. Uudistukset vaatisivat kuitenkin sijoituksia, jotka ovat olleet niin kotimaasta kuin ulkomailtakin käsin riittämättömiä. Ulkomaisille sijoittajille Makedonia ei ole tarpeeksi houkutteleva, niin kuin jo aikaisemmin mainitsin. Myös viennin hidas kasvu vaikeuttaa työttömyyden poistoa. Lisäksi kansainvälisen taloustilanteen vuoksi Makedonian hallitus ennakoi, että talouden kasvu hidastuu edeltäviin vuosiin nähden muutaman prosentin. Taantuman vuoksi aikiaisemminkin riittämättömät investoinnit Makedoniaan ovat vähentyneet sekä viennin kasvu ennestään hidastunut. Makedonian kansalaisyhteiskunnan rooli talouden vahvistamisessa ja etnisten ryhmien sulauttamisessaMakedonian kansalaisyhteiskunta alkoi muodostua 1800-luvun lopun kansannousujen seurauksena. Makedonialainen identiteetti alkoi syntyä ja ajatukset: me emme ole serbejä, me emme ole kreikkalaisia, yhdistivät makedonialaisia. Kansalaisyhteiskunnalla oli suuri merkitys koko kansakunnan rakentamisessa, aivan kuin missä tahansa valtiossa. Kulttuuri- ja urheiluseurat loivat yhtenäisyyttä. Nyt 1990-luvulla itsenäisyyden myötä on kansalaisyhteiskunnan merkitys noussut uudestaan, poliittisesti valvotun sosialistisen ajan jälkeen. Mainittakoon vielä merkkipaaluna Ohridin sopimus vuonna 2001, joka lisäsi huomattavasti etnisten vähemmistöjen kansalaisoikeuksia.Jude Howell ja Jenny Pearce ovat esittäneet kaksi erilaista tapaa määritellä kansalaisyhteiskunnan kehityspoliittisena toimijana. Valtavirta-ajattelu ja vaihtoehtoinen ajattelu ovat Howellin ja Pearcen määritelmät. Valtavirta-ajattelussa ajatellaan kansalaisyhteiskunnan toimivan yhteistyössä yksityisen sektorin ja valtion kanssa. Vaihtoehtoinen ajattelutapa taas korostaa kansalaisyhteiskunnan toimimista erillään valtiosta ja yksityisestä sektorista. Tällöin kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat valtiosta riippumattomia ja voivat näin ollen helpommin valvoa valtion ja markkinoiden toimintaa (Koponen, Lanki & Kervinen 2007, s. 309). Mielestäni Makedoniassa kansalaisyhteiskunnan olisi toimittava juuri vaihtoehtoisella tavalla. Kun valtio ei toimi kansalaisyhteiskunnan rahoittajana, kykenee kansalaisyhteiskunta toimimaan vapaammin ja kritisoimaan valtion toimintaa sekä olemaan objektiivinen sivustakatsoja. World Values Survey –indikaattori mittaa suvaitsevaisuutta eri maissa. Makedoniassa suvaitsevaisuus niin valtiota kuin sen toimijoita kohtaan on todella heikkoa. Samoin suvaitsevaisuus marginaaliryhmiä kohtaan on huonoa (homoseksuaalit, huumeidenkäyttäjät, romanit). Kansalaisjärjestöillä on iso rooli suvaitsevaisuuden parantamisessa. Kun valtioon ei luoteta, on ruohonjuuritasolta toimivan kansalaisjärjestön huomattavasti helpompi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja mielikuviin. Makedoniassa on paljon työttömyyttä, joka johtaa suoraan isoihin köyhyyslukuihin. Kansalaisyhteiskunnassa ovat viime aikoina alkaneet toimia niin ammattijärjestöt kuin työnantajajärjestötkin. Järjestöjen sisällä on kuitenkin runsaasti kilpailua, joka johtaa huonoihin väleihin ja yhteistyön puutteeseen. Lisäksi työntekijä- ja työnantajatahojen väliltä puuttuu avoin vuoropuhelu. Mielestäni avain työttömyyden ja köyhyyden poistamiseen olisi juuri näiden järjestöjen toiminnassa. Koko kansalaisyhteiskuntaa leimaa vähemmistöjen kuten albaanien huono integroituminen siihen. Makedoniassa on runsaasti kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, mutta niiden toiminta on rajoittunut suuriin kaupunkeihin ja valtaryhmän eli makedonialaisten käyttöön. Eri etnisten ryhmien systemaattinen liittäminen mukaan ruohonjuuritason toimintaan vakiinnuttaisi niiden paikkaa yhteiskunnassa, ja lisäisi vuoropuhelua eri ryhmien välillä, joka taas puolestaan lisäisi suvaitsevaisuutta. Albaniassa kävimme tapaamassa MJAFT nimisen järjestön edustajia. MJAFT oli kansalaisjärjestö, joka valvoi valtion hallinnon korruptoitumista ja tiedotti siitä kansalaisille. Mielestäni juuri tämän kaltaista toimintaa vaaditaan Makedoniassakin. Virkamiesten ja vaaleilla valittujen edustajien toimintaa on valvottava sieltä käsin minne se vaikuttaa. Kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksista vaikuttaa mainitsemiini asioihin kertoo se, että järjestöt ovat jo pystyneet parantamaan asioita. Eri etnisiä ryhmiä on jo saatu mukaan toimintaan ja niiden asemaa on pystytty parantamaan. Naisia on saatu mukaan politiikkaan ja yleistä rauhaa sekä ekologisesti kestävää kehitystä on varjeltu. Ympäristöjärjestöt ovat saaneet kiitosta jopa EU:lta. Kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuudet Makedoniassa ovat yleisesti tiedossa, ja esimerkiksi suomesta käsin Kalevi Sorsa Säätiö on pyrkinyt vaikuttamaan sen toimintaan. Kalevi Sorsa Säätiö pyrkii juuri vähemmistöjen integraation lisäämiseen. Työtä tehdään kouluttamalla paikan päällä. Mahdollisen EU-jäsenyyden vaikutukset talouteenMahdollisella Euroopan Unioniin liittymisellä tulisi todennäköisesti olemaan niin positiivisia kuin negatiivisiakin vaikutuksia. Mainitsen tässä muutaman mieleeni juolahtaneen asian.EU:n perusteeseihin kuuluu työvoiman, tavaroiden, rahan ja palveluiden vapaa liikkuvuus, joka johtaa yksinkertaistettuna siihen, että rajat aukeavat puolin ja toisin. Toisaalta työvoiman vapaa liikkuvuus voi vähentää työttömyyttä, kun työntekijän on mahdollista helpommin solmia työsuhde rajojen ulkopuolella. Toisaalta taas palveluiden vapaa liikkuvuus saattaa tuoda Euroopan sisältä Makedonian markkinoille halvalla samoja tuotteita ja palveluita kuin Makedonia itse tuottaa ja polkevat näin Makedonian markkinataloutta. Makedonialaisista jopa 12 % saa elantonsa maataloudesta. Mahdollisen EU-jäsenyyden myötä maataloustuotteiden hinnat tulevat laskemaan, jolloin suurtilalliset ja tehotuotantoa hyödyntävät tilat ajavat pientilojen ylitse. Miten tämä siis tulee näkymään Makedonian taloudessa? Loppujen lopuksi on selvää, että mahdollisesta EU-jäsenyydestä olisi niin hyötyä kuin haittaakin. Viime vuosina Makedonian talouden kasvu on ollut nousujohteista, mutta hidasta. Mielestäni kansalaisyhteiskunta kuitenkin voisi ottaa suurempaa roolia talouden vakauttamisessa ja taloudellisen kasvun edistämisessä. Miia Saarela Lähteet:
|
