| Maana Makedonia |
|
Liikenne, etenkin mutkaisilla vuoristoteillä oli aika hurjaa. Bussikuskeillakin tuntui olevan kaikenlaista pientä oheistoimintaa siinä ajellessa, tupakka huuleen ja menoksi, tietysti ikkunat täytyy matkan aikana pyyhkiä ja mitenkäs se onnistuisikaan paremmin kuin seisaaltaan. Eipä vauhtia tosin kaupungeissakaan säästelty. Jalankulkijat ylittävät tien siitä mistä pääsevät, sekaan vaan se joka uskaltaa. Sää Makedoniassa pääsi yllättämään. Aluksi olimme iloisia päästessämme aurinkoiseen Skopjeen, mutta seuraavana aamuna maa olikin jo valkoinen. Räntäsadetta jatkuikin useamman päivän ja se tuntui olevan liika jopa meille suomalaisille. Räntäisestä Bitolasta lähtiessämme kauniisti ruskettuneina, solariumin voimalla, olimme varmoja, että Ohridissa odottaisi samanlainen näky. Saimme kuitenkin iloksemme todeta, että sää voi muuttua nopeasti ja lyhyenkin matkan aikana, taas paistoi aurinko. Makedoniassa käytetään kyrillisiä aakkosia, mutta monissa paikoissa tekstit ovat myös latinalaisilla kirjaimilla, joten kirjoituksen ymmärtämättömyys ei useinkaan tullut esimerkiksi ravintolassa tilaamisen esteeksi. Maassa puhutaan omaa kieltä, mutta englannillakin kyllä pärjää. Englannin kielen taito jollain tapaa jopa yllätti. Myös saksan osaamisesta oli apua. Makedonialainen arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu tuo mieleen Itä-Euroopan. Vierailemistamme maista Makedonia ainakin ulkoiselta olemukseltaan vaikutti ”eurooppalaisimmalta”. Maalla on rikas kulttuuriperintö. Monissa taiteenaloissa näkyy roomalainen ja bysanttilainen vaikutus. Maan monet kirkot ja niiden freskot, joista monet ovat peräisin 1000–1500-luvuilta, eivät jääneet meiltä huomaamatta. Makedonian tärkeässä kulttuuri kohteessa Ohridissa, joka on UNESCO:n maailmanperintökohde, sijaitseekin maailman kolmanneksi tärkein ikonikokoelma. Ihmiset Makedoniassa ovat ystävällisiä. Kuitenkaan heitä ei ollut helppo lähestyä ja avata keskustelua heidän kanssaan samalla tavalla kuin esimerkiksi Kosovossa. Emme siis juurikaan saaneet kontaktia paikallisiin ihmisiin ja he jäivät hyvinkin etäisiksi. Makedoniassa kuten muuallakin Balkanilla romaniväestö on maan väestön ”pohjasakkaa”, silti heidän näkyvyytensä on suuri. Ei voi olla huomaamatta niitä kaikkia ruskeasilmäisiä lapsia, jotka vanhemmat ovat lähettäneet kaduille kerjäämään. Ostoksia tekevälle Makedoniasta löytyy kaikenlaista pientä kivaa. Kannattaakin suunnata kaupunkien basaari-alueille, joista löytyy kaikkea käsitöistä, koruihin ja huippusuunnittelijoiden tuotteiden jäljitelmiin. Ohridissa erikoisuutena ovat sen helmet, ne on kerätty Ohrid-järvestä ja niistä on tehty monenlaisia koruja. Hintataso Makedoniassa on suhteellisen alhainen, joten pienelläkin budjetilla matkaava voi syödä hyvin. Tyypillinen makedonialainen ruoka on lihaa ja mitä rasvaisempaa sen parempaa, ainakin niin sanotaan. Ruokalistoilla suurin osa ruuista oli siis lihaa, mutta myös lihaa syömättömät saivat ruokansa tilattua. Salaattia ei lautasen reunalta löytynyt nimeksikään, joten jos ruokaan kaipasi kevennystä, oli syytä tilata salaatti erikseen. Kuuluisa makedonialainen salaatti Sopsko, jossa on kurkkua, tomaattia, juustoa ja annoksen useimmiten kruunasi oliivi, jäi mieleeni, niin kuin varmasti monen muunkin, erittäin hyvänä. Makedoniassa tuotetaan kansainvälisestikin tunnettuja viinejä. Suosituimpia niistä ovat Vranec-rypäleistä tuotetut punaviinit. Muita maassa tuotettavia tunnettuja alkoholijuomia ovat rakija, joka on hedelmäistä brandya, ja Skopsko-olut, joka on vaalea lager. Tanja Veikkanen |
