| Kosovon talous |
Perustietoa Kosovon taloudesta
Organization for Security and Co-operation in Europe (OSCE)Elli Flén, ETYJ:n tiedottaja, kertoi meille OSCE missiosta Kosovossa. Kosovon sodan jälkeen maa oli todellisen sekaisin, joten tarvittiin asioiden selkeytystä. Yhteiskuntarakenteita tuli luoda uudelleen. Tässä hätiin tuli ETYJ (OSCE). ETYJ:n toiminta ulottuu kolmelle eri alueella: 1. ihmisoikeuksiin, 2. hyvään hallintotapaan ja 3. lakien säätämiseen.![]() Talous, korruptio ja koulutusSerbia ei hyväksy Kosovon itsenäisyyttä ja maan taloudellinen tilanne on melko sekaisin. Tämän voi nähdä mm. koulumaailmassa, josta esimerkkinä on yliopisto-opiskelun korruptoituneisuus. Jos ei ole varaa maksaa koulusta ylimääräistä, ei koulutuskaan ole korkeatasoista. Tästä saimme esimerkkinä tapauksen, jossa nainen lopetti yliopistolla opiskelun, koska hänellä ei ollut varaa lahjoa professoreita. Koulutusjärjestelmästä voi todeta sen, että jos on rahaa, niin pystyy hankkimaan miltei minkä tahansa koulutuksen. Myös koulutuserot ovat suuria maaseudun ja kaupunkien välillä. Koulutus jää usein heikoksi, koska koulurakennuksia ei ole tarpeeksi käytössä ja samaa rakennusta joudutaan käyttämään useaan kertaan päivässä ja eri vuoroina.Itse korruptio rehottaa Kosovon virkamiesten keskuudessa, koska julkisen sektorin palkat yksinkertaisesti ovat niin pienet, että niillä ei perhettä elätä. Tämä on johtanut siihen, että viranhaltijat pyrkivät omiin ”bisneksiin" jos vain mahdollista. Kosovossa rehellisen rikastumisen mahdollisuudet ovat miltei olemattomat. Korkean tason korruptiota lisää alkeellinen laillisuusvalvonta sekä perinteinen klaaniverkosto, jossa kaikki tapahtuu sukulaisuus- ja muiden suhteiden varassa. Rehellisen kosovolaisen on miltei mahdotonta rikastua merkittävästi tämänlaisissa olosuhteissa. ![]() Harmaa talous, verot ja työttömyysKoska Kosovon sodasta on vasta 10 vuotta ja rahaa ei ole, ovat maan asiat melko retuperällä. Kosovossa vallitsee valtava työttömyys: virallinen työttömyysaste maassa on jopa 45 prosenttia. Kosovon väestöstä 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita, ja nuorten työttömyys on jopa muuta väestöä suurempi. Työttömyys on ehdottomasti Kosovon pahin ongelma. Se ylläpitää ja lisää katkeruutta etnisten ryhmien kesken. Työttömyys näkyy selkeästi katukuvassa, koska kulkiessa Kosovon kaduilla, ympärillä näkee toimettomia nuoria miehiä.Kuitenkaan todellista työttömyyttä ei kukaan tiedä. Koska harvat ovat vakituisessa työpaikassa, eivät he maksa tällöin verotusta. Kaikki eivät viitsi ilmoittautua työttömäksi, koska työttömyyskorvaus Kosovossa on olematon. Kuitenkin iso osa työttömissä puuhastelee jotain henkensä pitimiksi, maan valtavan epävirallisen talouden piirissä. Tämän vuoksi harmaa talous kukoistaa Kosovossa. Suuri tulonlähde kosovolaisille on ulkomailla olevat sukulaiset, jotka pystyvät lähettämään rahaa omille perheenjäsenille. Peruspalkka Kosovossa onkin vain n. 150€/kk. Kulkiessa Kosovon kaduilla jokainen voi huomata ympärillä olevien talojen erittäin räikeän keskeneräisyyden. Tämä johtuu kiinteistöverosta, jonka mukaan valmiista talosta tulee maksaa veroa. Tämän vuoksi talojen omistajat jättävät suosiolla talot keskeneräisiksi, välttääkseen maksettavaa kiinteistöveroa. ![]() Ulkomailta tuleva rahaKukaan ei osaa sanoa tarkkaan, kuinka paljon ulkomaiset rahoittajat ovat lahjoittaneet rahaa Kosovoon vuoden 1999 jälkeen. Kuitenkin se tiedetään, että summat ovat todella suuria. Maailmanpankin laskelmien mukaan ulkomaista (lahja)rahoitusta on tullut Kosovoon 3,5 miljardia euroa - ja tästä summasta puuttuu ainakin sotilaallinen rauhanturvaaminen. Kuitenkaan kukaan ei oikein tiedä, mihin nämä valtavat lahjoitetut rahasummat ovat menneet.Kosovon pääkaupungissa, Pristinan keskustassa liikkuessa saattaa saada vaikutelman, että maalla menisi hyvin: muotiputiikkeja toisena perään, lähes jokaisen talon kivijalassa korkeatasoinen ravintola tai kahvila. Mutta totuus on kuitenkin se, että Pristinaan muodostunutta ja ”näennäisesti” hyvin kehittynyttä palvelusektoria pyörittää pelkästään ulkomailta tuleva raha. Asiakkaina on vain huippupalkkaisia ulkomaalaisia asiantuntijoita tai kansainvälisiltä järjestöiltä palkkansa saavia kosovolaisia. Kosovossa toimivien kansainvälisten järjestöjen palkkalistoilla on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia kosovolaisia. Näiden palkat ovat moninkertaiset verrattuna ns. ”normaaleihin” kosovolaisiin nähden: jopa ulkomaalaisten palkkaamat siivoojat tienaavat enemmän kuin esimerkiksi paikallinen sairaanhoitaja (joka tienaa n. 200 € / kk) ja sihteerit saavat kolminkertaista palkkaa paikallisiin lääkäreihin verrattuna. Tämänlainen toiminta vääristää taloutta monella tavoin. Maahan virtaa rahaa ilman, että maa itse tuottaisi mitään, taikka saisi vientituloja. Samalla kun ulkomainen raha suorasti ja epäsuorasti pitää talouden edes jollain tavoin jatkumossa, niin maan hallitukselta puuttuu poliittinen tahto kehittää pysyvää budjettitaloutta (esim. verojen keruulla). Maan oman kapasiteetin kehitys kärsii, kun koulutetuin ja osaavin väki menee töihin ulkomaille, kansainvälisiin järjestöihin ja projekteihin paremman palkan houkuttamina. Tässä tilanteessa herää kysymys, että mitä silloin tapahtuu kun kansainväliset toimijat alkavat vähentää väkeään ja moni hyviin tuloihin tottunut paikallinen joutuu tyytymään vähempään palkkaan? Jossain vaiheessa kuitenkin kansainväliset organisaatiot alkavat vetäytyä Kosovosta, jolloin tapahtuu sitä, että sekä suorat että välilliset tulot romahtavat. Tällöin ei ole ylisuurten palkkojen maksajia eikä rikkaita ulkomaalaisia ostamassa palveluita. Juuri tämän vuoksi Kosovolla on suuri riski tulla riippuvaiseksi ulkomaisesta avusta, osittain näin on jo tapahtunut! ![]() Vienti sekä sähkön ja vesiputkiston tilanne KosovossaPäätulonlähde Kosovon valtiolle ovat tullimaksut. Vientituotteita ei oikeastaan edes ole. Ainut viestituote Kosovosta on romumetalli. Itse Kosovoon ei ole muilta mailta paljoakaan investointia. Valtiolla on 360 miljoonaa euroa sähkövelkaa ja sähköyhtiöt Kosovossa ovat erittäin huonossa asemassa. Sähköä myös varastetaan erinäisten piraattikytkösten avulla. Myöskin ongelmia aiheuttaa se, että serbit eivät suostu maksamaan Kosovon sähköyhtiöille. Myös veden kanssa on sama asia, vesiputket ovat erittäin huonossa kunnossa ja kysymys kuuluukin, kuka voisi investoida niihin?![]() Kosovon talouden tulevaisuusHuolimatta Kosovon nykyisestä hetkestä, tilanne ei ole toivoton. Maassa vallitsee optimismi – ehkä siitäkin syystä, että maan tilanteen suunta ei voi olla kuin ylöspäin. Maasta löytyy myös paljon aitoa kehittämishalua.Kosovon taloudessa ensisijaisella asemalla tulisi olla perusasioiden korjaus, jonka jälkeen muita (esim. ns. ”Martta-kerhoja”) voitaisiin alkaa harkita perustettavan. Esimerkkinä Kosovossa ilmenevästä optimistisuudesta on eräs ns. naisjärjestö Mitrovicassa. Nämä naiset ovat kehittäneet yhteistä liiketoimintaa albaani- ja serbinaisten kesken. Moni väittää, että albaaneja ja serbejä on mahdoton saada edes saman pöydän ääreen. Mitrovican naiset ovat toista mieltä. Raha siis ratkaisee, ainakin osittain. Mutta ei ulkomailta virtaava lahjaraha. Lisäksi näiden naisten mukaan vihanpidon on loputtava ja on ruvettava yhdessä kehittämään itsenäistä Kosovoa. Tämälaisia järjestöjä tarvittaisiin Kosovoon lisää. Kosovo kuitenkin tulee pysymään kansainvälisestä avusta riippuvaisena vielä vuosia. Heinäkuussa 2008, Brysselissä pidetyssä kansainvälisten rahoittajien konferenssissa Kosovolle luvattiin ulkomaista apua 1,2 miljardia euroa vuosille 2008 - 2011. Summa on melkoisen suuri, mutta pelkällä avun määrällä Kosovoa ei saada nousuun – oleellista on annettavan avun laatu. Suuri osa tästä summasta käytetään ns. tekniseen apuun, jolla viedään ulkomaista asiantuntijaosaamista neuvomaan ja kouluttamaan Kosovon hallintoa. Lilli Julkunen |








