Albania määrittelee paikkansa osana länttä

Albanian jatkaa matkaansa kohti länttä. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä maa liittyi virallisesti yhdessä Kroatian kanssa 60-vuotiaaseen Natoon. Naton elokuussa väistyvä pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer sanoi liittymisen juhlatilaisuudessa, että Albanian ja Kroatian liittyminen Natoon osoittaa, että nykyisessä Euroopassa minkään maan maantieteellinen sijainti ei enää määrää niiden kohtaloa.

Albanian pääministeri Sali Berisha sanoi, että keskiviikon juhlatilaisuus Naton päämajassa Brysselissä on ”suurin päivä” Albanialle sitten maan itsenäistymisen.
Albanian pääkaupungissa Tiranassa Nato-jäsenyys oli näyttävästi esillä. Kaupungin keskeisimmillä paikoilla oli valtavia Nato-mainoksia ”This is a Miracle of Freedom” lausein varustettuna. Paikallisen koululaisen mukaan yksi koulupäiväkin oli peruttu Natoon liittymisen kunniaksi järjestettävän Nato-festivaalin vuoksi.

Nato-hypeä Tiranassa

Toisen, suuremman mittakaavan, askeleen kohti länttä Albania otti jättäessään EU-jäsenhakemuksen EU:n puheenjohtajamaa Tsekin pääministerille huhtikuun 28. päivänä. Albanian mahdollinen EU-jäsenyys on siinä mielessä suurempi projekti, kuin Natoon liittyminen, että maalla on vielä paljon tehtävää EU-jäsenyyden saavuttaakseen. Albania kuuluu Euroopan köyhimpiin valtioihin ja on suuresti korruptoitunut. Lisäksi ihmisoikeudet eivät ole EU:n edellyttämällä tasolla, ja kansalaisten matkustamista vaikeuttaa suuresti viisumien saamisen vaikeus. Jäsenyysneuvotteluista on vielä vuosien matka varsinaiseen jäsenyyteen.
EU-jäsenhakemuksen myötä kesäkuun lopulla järjestettävät Albanian parlamenttivaalit ovat entistä suuremman tarkkailun alla. Ne ovat ensimmäinen kynnys Albanian jäsenyysneuvotteluille: EU:n komission mukaan vaalien asianmukainen valmistelu ja täytäntöönpano ovat jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen ehto.
Edelliset vaalit vuonna 2005 saivat syytöksiä kansainvälisiltä tarkkailijoilta siitä, etteivät ne täyttäneet kaikkia demokraattisten vaalien tunnusmerkkejä ja noudattivat vain osittain kansainvälisiä sopimuksia. Tämän vuoden toukokuussa, Albanian presidentinvaaleja tarkkaileva Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, ETYJ hylkäsi Albanian hallituksen ehdotuksen vaihtaa ETYJ:n vaalitarkkailumission johtaja. ETYJ:n mukaan ”puolueeton ja tasapuolinen tarkkailu ei onnistuisi hallitusten pystyessä päättämään vaalitarkkailijoista.” Näiden taustojen valossa ei ole ihmekään, että komissio painottaa vaalien merkitystä Albanian EU-jäsenyysneuvotteluissa.
Korruptio on yksi suurimmista, ellei suurin huolenaihe Albaniassa. EU-jäsenyys nähdään yhä liian kaukaisena tavoitteena velvoittaakseen maan johdon taloudellisiin uudistuksiin. Henkilökohtainen taloudellinen hyöty on yhä monen poliitikon haaveissa virkanimityksistä kilpailtaessa. Koska minimipalkat Albaniassa ovat vain noin 100 euroa kuukaudessa (Ulkopoliittisen instituutin julkaiseman raportin mukaan), on korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen Albaniassa helpommin sanottu kuin tehty. Lisäksi hallituksen ja opposition lahjonta, pimeä talous ja yhteydet rikollisuuteen ovat arkipäivää. Albaniassa toimiva Mjaft-kansalaisjärjestö tekee työtä korruption kitkemiseksi Albaniassa, muun muassa julkistamalla kaikkien vaaliehdokkaiden taloudelliset taustat vaalien alla. Ulkopoliittisen instituutin raportin mukaan, vaaleissa ei ole kuitenkaan varmasti ”puhtaita” ehdokkaita kovinkaan monta, varsinkaan pääpuolueissa.

EU:n ehdollisuuspolitiikka on perustunut ajatukseen, että tuleva jäsenyys velvoittaisi Albanian johtajat vaikeisiin ratkaisuihin, jotka heikentäisivät myös heidän omaa valtaansa. Albania on tehnyt merkittäviä päätöksiä hallinnon uudistamiseksi, mutta päätösten toimeenpano on usein jäänyt näennäiseksi, eikä edessä siintävä EU-jäsenyys vaikuta päivänpolitiikkaan kovinkaan paljoa.

Albanian poliittinen kenttä on niin vahvasti muutaman johtajan kontrolloima, ettei uusille ajatuksille ole sijaa. Demokraattisen puolueen johtaja, nykyinen pääministeri Sali Berisha toimi maan presidenttinä 1992-1997 ja on ollut nyt pääministerinä vuodesta 2005. Sosialistisen puolueen puheenjohtaja, Tiranan kaupungin pormestari Edi Rama, on toinen ehdokas, joka kamppailee todennäköisesti vaalivoitosta yhdessä Berishan kanssa. Kansainvälisen, mielipidemittauksia tekevän, Zogby Internationalin huhtikuisen mielipide-mittauksen mukaan Berishan demokraattinen puolue keräisi eniten ääniä, 38%. Toisena olisi Edi Raman tämänhetkinen oppositiopuolue, Sosialistinen puolue, saaden 36 % äänistä. Mielipidemittauksen mukaan Socialist Movement for Integration –puolue saisi n. 6 % äänistä.

Albanian hallintojärjestelmä on hyvin yksilökeskeinen, eli instituutiot toimivat johtajalähtöisesti. Jos instituution johtaja on hyvä, toimii koko instituutio. Ainakin paperilla. Jos johtaja on kykenemätön tai esimerkiksi korruptoitunut, heijastuu se koko instituution toimintaan.

Albanian mahdollisen EU-jäsenyyden saavuttamiseksi vallanpitäjien tulisi pystyä katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen, laittaa EU-jäsenyys etusijalle omien taloudellisten intressien sijasta. Mahdollinen EU-jäsenyys toimii myös hyvänä eteenpäin vievänä voimana Albanian taloudelliselle ja poliittiselle kehitykselle. Tätä seikkaa painotettiin erityisesti epävirallisessa EU:n ulkoministerikokouksessa Sloveniassa viime vuonna.

Kysyttäessä Albanialaisilta nuorilta, mitä muutoksia he haluavat kesäkuun parlamenttivaalien tuovan, yleisin vastaus oli: muutosta. Ja ”tuoretta verta vallankahvaan”. Edellä mainitun mukaan, samat henkilöt ovat olleet vaikuttamassa Albanian politiikassa nuorten mielestä liian pitkään. Tiranan kaduilla ei voinut olla huomaamatta lukuisia Sali Berishan valtaa kritisoivia ”Welcome to SALIgrad” maalauksia katujen seinillä. Valitettavasti, ainakaan mielipidetutkimuksien tulosten toteutuessa, Albanian poliittinen eliitti ei koe kovin suurta muutosta vaalien jälkeen.

Jos Berisha voittaa vaalit ja jatkaa pääministerinä, nähdään oliko EU-jäsenyyshakemuksen toimittaminen Tsekin pääministerille pelkästään Berishan omaa vaalityötä, vai muuttuisiko Albanian suunta todella aiheuttaen uudistuksia ja parannuksia hallinnossa.

Jaakko Ylisipola